Treenit jatkuu ja jatkuu, ja jatkuu...

"Mun silmää ei sitte vaivaa yhtään mikään, täällä vaan hössätään ylenpalttisesti heti, kun vähän siristelen. Naamaakaan en oo ihan priimasti jaksanut nyt puunailla, ni pääsi pieni rähmäpallero kertymään nokanpieleen. Kaikki kunnossa!

Oon muistanu taas mun yhen lempiharrastuksen, lentopalloilun! Oon treenaillu tätä jo vuosi sitte samassa paikassa ja asennossa ja nyt yhtäkkiä taas muistin, että täähän oli kivaa! Vaatii kyllä palvelijan paikalle passaileen mulle, mutta seki oli innoissaan, kun mää jaksoin taas innostua paperitollerosta. Niitä ei oo vähään aikaan näkynykään, ku Alfred pienempänä aina naposteli kokonaan nuo paperit. Nyt sain taottua sen päähän, että niitä ei syödä!

 Tästä se lähtee! Katon silmä tarkkana, kun pallo lähestyy!

 No heitä nyt jo äläkä piilottele sitä siellä! 

Ja sieltä se tulee! 

Mulla on tollero suussa, en oo noin pullee!!

Tää on tosi näppärä asento, pidän takajalat tukevasti tuolia vasten, että saan ponnahdusvoimaa! Pomppu mulla kyllä muutenkin on niin loistava, että pitää taituroida vähän eri asennossa ku ne telkkarin palloilijat.. Huitasen aina iskulyönnin tassulla pitkin maita ja mantuja, ja palvelija on joka kerta ihan hukassa eikä kerkee torjua tai puolustaa tai mitään muutakaan.

 Hohhoi, mistä Kuubasta asti se lähtee se palloa hakemaan???

Anna tänne se! TÄNNE!! Lopulta palloilu menee vähän höpöksi ja haluun vaan, että se laitetaan tuohon tuolin kapulaan, että saan sinkauttaa sen siitä maailmalle. Jaksan leikkiä vaikka kuinka kauan, kun tässä liikkuu enempi palvelija ku minä!

Palloilutreenit päättyi taas siihen, kun Alfred halus kans tulla harjotteleen. Sillä vaan on vähän erilaiset metodit pelin suhteen, vähän niinku tyyliin kaikki-mulle-heti-nyt. Ehdin kuitenki saattaa omat treenini loppuun nii ei harmittanu yhtään paljon, vaikka Alfred tuliki yhessä leikkimään!

Palvelija hekotti tälle päättömälle kuvalle ja toivois pitempiä käsiä, että mahuttais kokonaan kuvaan.. Ja jotain salamaaki se toivoo, jos sitte sais Alfredistaki vauhtikuvia. Nyt sitä kuvataan enempi ku se on vaan paikallaan ja sain luvan näyttää että minkä takia. Tässäpä lopuksi kaks kuvaa Alfredista ja sen päivävillistä niin hyvillä asetuksilla kuin palvelija osas siihen kameraansa laittaa:

Alf oli kyllä ihan täpinöissään, itekään en kerinny sen perään ja katoinki ihan äimänkäkenä, että mistä moinen virtapiikki. Päätin poistua paikalta ennen kuin se taas iskee kyntensä muhun!"
 
-Mimmi