Miumaumourrr

Suurin osa teistä onkin varmasti Tassulinnasta jo lukenut, että täälläpäin oli viikonloppuna kissojen treffitapahtuma. Itse kissanäyttelystä minulla ei ole kuvia, koska keskityin bongailemaan tuttuja ja tuntemattomia brittikissoja ja -omistajia. Brittejä näyttelyssä oli ihan kivasti, mutta omistajilla taisi olla vähän hässäkkää tuplanäyttelyn (=kaksi näyttelyä päivässä) takia. Siirrytään suoraan seuraavaan osoitteeseen eli Kodan väliaikaiskämpille, missä olimme sopineet tapaavamme Pikkupetojen mamin kanssa.

Otin tietoisen riskin, kun jätin salaman kotiin. Koda on sellainen vauhtiveikko, että salama olisi ollut ehdoton lisävaruste! Reipas poika, kun on häntä pystyssä heti hotellihuoneeseen tulon jälkeen. 

Ne vähäisetkin jännityksenrippeet karisivat hyvin nopeasti näyttelylelun avulla.

"Miksi siun kamera on vinossa?" -Jotta sun kaunis pitkä puuhkahäntäsi mahtuisi kuvaan <3

Koda jäi bongailemaan tsirppejä, kun me lähdimme porukalla kohti seuraavaa määränpäätä.

"Voi mikä munaus taas"

Kodan mami ja Tassulinnan emäntä kävivät tervehtimässä Mimmiä ja Alfredia! Tästäkään historiallisesta häppeningistä minulla ei ole kuvia. Onneksi voitte sentään käydä katsomassa Pepsin ja Maxin blogista, mitä täällä silloin oikein tapahtui. :D

"Mitäs täällä tapahtukaan..."

Aika suorastaan lensi ja pian emännän olikin riennettävä junalle. Näkivätköhän Pepsi ja Max ikkunasta emäntänsä astuvan junasta hajuterveisillä kuorrutettuna...

Kävin muuten näyttelyssä vielä sunnuntainakin. Kissoja oli puolet vähemmän kuin lauantaina ja Koda oli helppo löytää rivistöstä. Näin myös kaksoisolentoja, joista erityisesti yhden näkemisestä Mimmi oli kateellinen. 

Aidon Kodan lisäksi bongasin hallista "Penan", "Cocon"/"Nupun" sekä "Jujun". Wannabe-Nuppu suvaitsi raottaa silmiään sen verran, että ehdin huokaista ihastuksesta. Kyllä ragdollin silmät on maailman kauneimmat!

Mutta iskikö meihin nyt näyttelykärpänen?

- Nääh, pysytään me vaan sohva- ja sänkyperunoina. ^_^ 


Kiitos päiväseurasta, kamut! 

I&Z: Jos ne olisivat

Ilona ja Zetor tiedustelivat ja me vastaamme, mitä olisivat meidän ja teidän kissojen nimet jos ne olisivat

– palvelijan lempibändin (jäsenten?) tai -artistin mukaan
 Jonne ja sit ehkä "Silencio" eli Hiljaisuus. Meillä ei musiikki raikaa..

– palvelijan lempijuomien mukaan
Kahavi ja Ananas-mandariini (mehu)

"Keitettäiskö Kahavia?" KÄÄK! :O

– palvelijan lempikarkkien mukaan

Re*mix ja Pantteri Mix tai Dubbel Nougat ja Fami

"Olen Mix. Re*Mix."

– palvelijan lempisäveltäjän mukaan
Vivaldi ja Bach ;) (katso eka kohta)

– palvelijan lempisatuhahmon mukaan
Sebastian ja Pippuri.

Pippurin hyvä ja paha päivä

 – palvelijan lempivärin mukaan
Punane ja Sinapinkeltane

Pysytään näissä meidän ihan omissa nimissä, vaikka tuli tässä esille joitain ihan kelvollisiakin vaihtoehtoja, niinkuin tuo Pippuri. Se sopii Mimmille kuin nenä päähän. :)

Visiitti

Mimmi ja Alfred katselivat ihmeissään, kun aamulla pakkasin kameran laukkuuni ja kerroin olevani hetkisen poissa. Lähdin tapaamaan kissaystäviämme, jotka usein bongailevat parvekkeelta ja ikkunasta junia, joista odottavat kamuja vierailulle. Kyse on tietenkin Pepsistä ja Maxista, jotka olivat myös meidän salaisia joulukissojamme.

Pepsi ja Max olivat emäntänsä mukana ottamassa minua vastaan jo juna-asemalla! Liikkuva juna oli lähempänä kuin ikkunasta katsellessa ja siitä lähtevät äänet vähän jännittivät kissoja, mutta nopeasti juna muuttui pienemmäksi ja pienemmäksi ja äänet hiipuivat. Me lähdimme etenemään.

Pikkuriikkisen hetken ajan Pepsi taisi miettiä, kuka kumma heille itsensä on änkenyt, mutta ulkoilun jälkeiset herkkupalat saivat Kuningattaren heltymään. Molemmat toivottivat minut tervetulleeksi puskuin ja kehräyksin.

Myös lahjonnalla saattoi olla vaikutusta heltymiseen. Lahjan paras osuus oli ilman muuta lahjapaperi, vaikkakin Max näyttää kuvassa, öh, hieman pettyneeltä esille jääneeseen lahjasaldoon.

Leikimme niin hurjia leikkejä erilaisten huiskien avulla, että välillä oli painuttava lepäämään salaiseen onkaloon. Näyttää muuten tutulta tämä Tassulinnan taikaonkalo...

Kuningatar ei tarvitse lepoa, kuten näette

Kauaa ei kuitenkaan pystynyt pötköttelemään, koska päivä oli vielä nuori ja seuraavana vuorossa oli porrastreeni! Olin tästä hiukan kauhuissani, menin ehkä maitohapoille ja yskin verta jo ajatellessani kipuamista alas ja ylös loppumattomia portaita Maxin supervauhdin tahdissa...

 Max vilkaisi minua kerran ja päätti, että tällä kertaa tehdään toisin.

"Toivoton tapaus, täysin toivoton."

Max katsoi parhaaksi peruuttaa päivän treenit minua ajatellen, minun surkean kuntoni vuoksi. Joudun jumppailemaan ensin kotona, että päästään seuraavalla kerralla ehkä jo itse asiaan. Personal trainerilläkin on nimittäin rajansa..

"Sesam aukene, kotiovi!"

Vierailu alkoi nopeasti olla loppusuoralla, vaikka leikki-intoa olisi riittänyt vielä kaikilla osapuolilla. Juna ei kuitenkaan odota, joten lähdettävä oli, huolimatta Maxin (edelleen) pettyneestä ilmeestä. Kiitos upeasta päiväseurasta Pepsi, Max ja emäntä, oli ihana pieni irtiotto tulla teidän täyden palvelun residenssiinne! <3

J.K. En ymmärrä, miten kissat näyttävät jokaisessa kuvassa tosi pahantuulisilta, vaikka oikeasti olivat tosi ystävällisiä ja ihania, oikeita seurapiirikissoja! 

"Ja meidät jätettiin kotiin tonttuvahdeiksi, höh."

Salainen Joulukissa 2018

Osallistuimme viime tingassa tämänvuotiseen Salaiseen Joulukissaan ja onneksi osallistuimme, sillä lahjan lähettäminen ja saaminen on aina yhtä jännittävää! Tänään saimmekin jo avata oman pakettimme.

"A: Uuuu, pakettinaruuuu!"

"Kortti ja kolme pakettia - jokaiselle oma! Mutta mihin sä sen parhaan osuuden eli narut laitoit??"

 "Nää oli yksinomaan minulle. MINULLE! Avataan heti jooko."

"Lammas oli namia ja joudun ehkä syömään kaikki heti, koska palvelija onnistu avaamaan pussin väärin ja loput kuivettuis muuten pilalle. ^.^" (toim.huom. ehkä loput herkut sullotaan kuitenkin tuplapussiin eikä Alfin suuhun..)

"Nää on varmaan palvelijalle. Se tykkää jostain syystä ihan kauheena kaikesta kissakamasta, joten sukat ja pyyhekoukku otetaan heti käyttöön ja suklaa tulee kyllä ihan varmana syödyksi. :)"

Myös Mimmi sai siis paketin, mutta koska neiti Näpsä ei juuri tänään halunnut tulla estradille, täytyi estradin siirtyä Mimmin luo.

 Kas tässä. Mimmin ikioma paketti!

 Vaikka ja mitä! Kyllä Mimmi on ollut kilttinä! Alfred auttaa, luonnollisesti.

Paketista paljastui muun muassa hyväntuoksuinen mittarimato. Tämä on juuri sellainen lelu, joka saa Mimmin innostumaan ja mato on varmasti huippukiva sujauttaa piiloon sohvan alle! Mistä joulukissa tiesikin, että tällaisia Mimmi rakastaa..

 Hurrrja vieterimadontappojahti alkaa!

Mimmi on otettu, että sai näin hienon lahjan! Ja lisäksi vielä herkkutikkuja ja vinkuvan pehmokissankin!

Tässä vielä Salaisen Joulukissapaketin sisältö kokonaisuudessaan. Korttia komistaa vinkki lahjan lähettäjästä, sehän on tietysti Max Tassulinnasta. Iso kiitos Tassulinnan Pepsille, Maxille ja emännälle yllätyslahjasta sekä jälleen koko Salaisen Joulukissan järjestämisestä! :)

Kaiken lahjavouhotuksen jälkeen joku päätti, että tontut eivät ilmeisesti enää kurkistele ikkunan takaa ja nyt saa taas olla tuhma...:

 Oi voi.

Parhaat palat

Mimmi ja Alfred olivat sunnuntain kotona aivan yksinään (miespalvelijan kanssa), kun itse olin kahvittelemassa. Koko konkkaronkka oli vetänyt niin pitkät päikkärit, ettei edes päiväruokaa oltu laitettu tarjolle! Korjasin tilanteen hetimmiten ensin normaalisapuskalla ja jälkiruuaksi tarjoilin Primacatin herkkuja. Sponsorikassista saamamme märkä- ja kuivaruuat jätin suosiolla Pesu ry:n kissoille, koska meiltä ne olisivat kuitenkin päätyneet paikalliselle löytöeläintalolle Mimmin ja Alfredin nirsouden vuoksi. (Lähinnä en itse juuri tällä hetkellä jaksa lyödä päätäni seinään kissojen ruokavalioiden kanssa.)

M: "Nää kaniinirinkulat on ihan hyviä. Pistä pöydälle ni syön siitä, en sormista."

Hetki herkkuja ihmeteltiin ja haisteltiin. Lopulta Mimmi rohkeni maistaa kanirinkulaa ja totesi sen syömäkelpoiseksi! Tuulettelin hiljaa mielessäni saadessamme ehkä vaihtoehdon viljapitoisille nameille, joita Mimmi kaikkein mieluiten haluaisi. Alfred ei vielä ehtinyt keskittymään kaniineihin muiden uusien tuoksujen vuoksi...

Kiskatit yllättivät meidät totaalisesti muistamisellaan! Saimme tuliaiseksi suuren karvaisen hajupallon ja voi miten ihana se on, yhden nimeltä mainitsemattoman herran mielestä aivan vastustamattoman ihana!!

A: "Tuoksuu NELJÄLTÄ neitoselta!! Mmmm..."

 Alfred haisteli Rokkimimmien sulotuoksuja ihan täpinöissään. 

Mimmikin kävi nuuhkimassa todeten, että noin suuri pallo ei voi olla hänestä peräisin. Tuoksut olivatkin aivan uudet! Kuitenkin kissaiset!

"Tuleeks sieltä meille uusia kissakavereita???"

Mimmi vähän säikähti, että joutuu luovuttamaan reviiriään vielä uusille kissoille. Yhdessä valkoisessa pomottajassa on hänelle jo tarpeeksi kestämistä. Pitkällisen varmistelun jälkeen sain Schmimpulan uskomaan (?), että meidän kissakiintiö on täynnä eikä uusia kissoja ole tulossa, niin ihania kuin Purnauskiksen pennut olivatkin ja niin suloisia tuoksuja kuin pallurasta lähteekin.

A: "M-mmm...."

Kiitos tuoksupallosta Pate, Rudi, Eddie, Eppu ja teidän palvelija! Siitä tuli Alffiksen aarre. ^.^ 

Mutta ei tässäkään vielä kaikki. Ehdimme käymään kahvilaanmenomatkalla aiheeseen löyhästi liittyen tiikerikaupassa (tiger, köh) ja voi miten innostuin, kun löysin Alfredille täydellisen tuliaisen!

A: "KARVAMATOJA LÄJÄ! TÄMÄ EKA!!!!"

Olen etsinyt uutta pinkkiä matoa edellisen tultua lopulta käyttöikänsä päähän. Mistään en vastaavaa kuitenkaan ollut löytänyt ennenkuin viime viikolla. Pari matoa nappasin mukaani ennen reissua myös lähimarketista, mutta pitihän leluja saada varastoon useampi, ettei kohta olla taas suru puserossa. Ja kyllä taas hippulat vinkuu matojahdissa!

"JEA! Mutta etsäviittisitsä leikata mun kannuskynnen.."

Alfredin pupillit ainakin on sen verran laajoina, että uskaltaisin väittää ostosteni olleen onnistuneita. Leikkihetki oli pitkästä aikaa tarpeeksi pitkäkestoinen ja riemuisaa kaikista osapuolista (paitsi tietty matosen mielestä).

A: "Jos tuliaiset on tätä luokkaa ni voit mennä uudestaankin johonkin!!"

Näillä matosilla pärjätään taas varmaan puoli vuotta, josko sitten keksisimme jo jotain uutta. ;)

M: "Oiskohan kohta mun vuoro jahdata matoa..."

 

Purnauskis

Päätin yllättää itseni ja poistua mukavuusalueeltani lomailemaan päiväksi, vaikka jo pelkkä ajatus tulevasta sai polvet tutisemaan jännityksestä. Poistumisen syynä oli tietystikin kissabloggaajatapahtuma Tampereen Kissakahvila Purnauskiksessa! Tein lähtövalmisteluissani kaikki aloittelijan mokat: jätin salaman kotiin ja kameran akkukin välkytti punaista heti alkumetreillä.. Laihana kuvasaaliina silti muutama kahvilan kissoista (kissojen nimet Lumia lukuunottamatta vaklattu kanssabloggaajilta):

 Lumipallo on tainnut kuulla "luu ulkona" -tyylin olevan muotia. ;)

Lumi poseerasi kauan aikaa kalamaisen livelähetyksen edessä. Kyllä olisi "hitaamman hämäläisenkin" pitänyt ehtiä valita kamerastaan oikeat asetukset...

 Hugo (ja moni muukin) vilahti tunneliin. Hugo oli kahvilan kissoista se "brittimäisin".

Välillä nautittiin makeita tarjoiluja sekä kultahipullista kuohuviiniä joka ei tähän kuvaan mahtunut. Katkesi siinä sitten tämän tätin tipaton vuosi, mutta olihan maukasta! ^.^

Pennuttomia vuosia meillä on takana jo muutama, siksi olikin mieluisaakin mieluisampi yllätys, kun paikalle oli ensimmäistä päivää tuotu kaksi pikkuista kissanpentua: Namitassu ja Peipponen. Vauveleita sai jokainen vuorollaan leikittää ja virtaa näissä söpöläisissä riitti enemmän kuin briteissämme koskaan.

Sekunti aikaa poseerata, sit mentiin taas!

Primacat tarjosi bloggaajille kassilliset hyvää murkinaa ja herkkuja kotiinviemisiksi. Hugo vartioi todella tarkkaavaisena, ettei kukaan vain unohtanut omaa paperikassiaan.

Kahvilassakäynnin päätteeksi pääsin piipahtamaan vielä yhdessä kissakodissa!

Tassulinnassa! Max oli hyvin ystävällismielisenä heti ovella vastassa, ja tutki mielenkiinnolla kaikki uudet hajut, joita toimme mukanamme. Max oli samantien valmis puskemaan minut ja antautui rapsuteltavaksi. <3

Pepsi antoi hieman odotuttaa itseään, kuten Kuningattaren arvolle vallan hyvin sopiikin. Tassulinnan emännän kanssa he näyttivät minulle huikeita temppuja! On meillä Alffiksen kanssa vielä opeteltavaa, että samoihin tuloksiin pääsemme. :)

Tassu! Helppo!

Kellonsoittaja! Kuinka siistiä!!

Max näytti pikaisesti, miten jalkapalloa pelataan.

Kiinnostus oli tällä kertaa kuitenkin muualla, koska MM-kisat päättyivät jo aikaa sitten. :D

Noniin, lienet valmis poistumaan valtakunnastani

Yhtäkkiä olikin jo aika rientää junalle ja matkustaa loput kolmisensataa kilometriä kotia kohti. Jatkamme ensi kerralla siitä, mitä kotona sitten tapahtuikaan...
 
Kiitos kivasta päivästä Tassulinnan emäntä, Kissakahvila Purnauskis, Primacat, blogikamut! :)