Joulukalenteri oli ja meni, nyt palataan riimittömään reaaliaikaan ainakin vuodeksi. Se olkoon meidän tuleva uudenvuodenlupauksemme. Joulukin alkaa olla tältä vuodelta paketissa, kunhan viimeiset tortut ja suklaat on saatu ahmittua..
| "Ai nääkö on tyhjiä nyt???" |
Meidän omat joulunamukalenterimme olivat yllättäväkin menestys: Alfred söi suurella nautinnolla cosma-kalenterin herkut (joita tosin oli Alfun mielestä tosi vähän päivää kohden) ja Mimmi oli todellinen yllättäjä Primacatin kalenterin kanssa. Siinä oli ensimmäiset "kunnon" namit koskaan, mitä Mimmi on suostunut syömään! Ei siis mikään turha ostos ja nyt tiedetään, minkä merkin hyllyille suunnataan sitten, kun nykyiset karkit on huvenneet. Palvelijan oma Veikkauksen kalenteriarpa ei sen sijaan tällä(kään) kertaa suonut voittoa.
| "En usko. Anna namia. Ai, tää oliki Alfun namuloota." |
| "Välttää tää petinäkin." |
| |
| "Kunhan kattelen!" |
| "Oooho. Miten se nyt tuollee tipahti.." |
| "En tiiä mutta kivoja palloja!" |
| "Kunhan kattelen!..." (Vol. 38) |
Joulun parasta antia oli lopultakin tyhjentynyt tuppervaara-astia. Kissat pistivät kipon todelliseen testiin: pitäähän sen nyt kaksi kissaa kestää!
| "VIHDOIN TYHJÄ! Miten sulla meniki niin kauan syyä ne suklaat..." |
| "Mun vuoro! :3 " |
| "Mä vietänki jouluni tässä. Palataan astialle!" |
Ainiin, ja paras tietysti viimeisenä, vaikka puhelinkuva onkin. Mimmi nautiskeli täysin rinnoin myös joulusaunasta. Maha broilerinfilettä pullollaan oli hyvä jammailla joululaulujen tahdissa...
P.s. Tulihan sekin päivä eteen, kun kissat vuorotellen tunkivat kauniit päänsä väkisin toistensa kuviin... :D














