A: Kiva muuten nähdä sut jalkeilla. Sohvan liima alkaa ilmeisesti hapertua, kun oot päässy siitä irti ja heränny?
A: Oltaisko kavereita, jookos? Voitais jotain vähän leikkiä ja sitten voisit rapsutella mua?? <3 <3 <3
M: Voi hyvänen aika tuota mammanpoikaa. Mun hännänasentoa ei muuten tarvi arvostella. En sentään huiski sillä edestakaisin, vaikka tuo vinkuja vähän ärsyttääkin...
A: Niinpä tietysti, kuinkas muuten.
Mutta minusta on kiva olla mammanpoika! Joskus oikein väristän häntääni, koska on niiiiin ihanaa, kun mami on kotona minua hellimässä!
Mimmin paksu ja tuuhea häntä sitä vastoin vispaa aika usein ärsyyntyneenä, kun Alfred kitisee/maukuu ja Mimmi jää vähemmälle huomiolle. Tästä suivaantuneena myös Mimmi on alkanut miukua ihmisille saadakseen huomiota. Me palvelijat reagoimme tähän vähän huonosti ja väärin: ei voi olla vähintään hymyilemättä, kun Mimmi piipittää (maukumiseksi sitä ei voi kutsua). Ja saa sitä huomiota, hännän asennosta riippumatta.