21.12.

Niin vain vierähti lähes puoli vuotta ilman blogipäivityksiä. Jatkoa emme uskalla luvata, mutta nyt kurkataan, miten Mimmin synttäriaamu alkoi.

Alfred oli tapansa mukaan valmiina mihin tahansa aktiviteettiin, mitä olisikaan luvassa. Joku ihme nyssäkkä pöydälle aamun aikana ilmestyi. Huhu kertoi, että nyssäkkä olisi Mimmille.

Joulukalenteri paljasti, että oli jo 21. päivä, eikä herkkuluukkuja ollut enää monta jäljellä. Sehän tietää sitä, että on Mimmin syntymäpäivä ja nyssäkässä on varmasti Mimmin lahja!

M: "Story of my life"

Alfred ehti iskeä hampaansa kassista paljastuneeseen uuteen leluun heti tuoreeltaan. Mimmi ei oikeastaan yllättynyt, koska Alfred nyt vaan on sellainen, hätähousu.

Vihdoin oli Mimmin vuoro tutkia lahjaansa ja sehän oli varman päälle pelattu. Maailman paras kissanminttu toimii aina!

"YOLO", Mimmi huudahti sateenkaaren tuolta puolen, eikä välittänyt siitä, onko nuorison sanonta enää muotia vai ei.

Yeowww:n lelut ovat täällä olleet ehdoton hitti, vaikka ovatkin Jenkkilästä kotoisin. ;)

Sateenkaaribileet jatkuivat lattialla. Toiveissa oli, että jatkoilla muistettaisiin myös kaverin olemassaolo ja tarjottaisiin tällekin vähän hyvää..

Mimmi raaski luopua hyvin kuolatusta kaarestaan ja Alfred sai luvan kanssa nuolla lelun puhtaaksi.

M: "Kaikille tilaa riittää, kaikille minttua ooon..."

Kehveli Mimmi! Muovipussissa, jossa lahja oli, riitti edelleen tuoksuteltavaa, vaikka itse lelu menikin jo Alfredille.

Täydellinen aamunavaus!

M: "Saispa vielä ruuaks broileria..."

Meidän "vanha rouva" mussukka täytti kuusi vuotta. Vanhaksi rouvaksi Mimmiä on siis nimitetty pennusta lähtien.

Sankarillista

Meillä on juhlapäivä! Mimmi täyttää tänään 5 vuotta! Vietimme torstaina jo etukäteisjuhlat lähestyvän synttäripäivän kunniaksi.

5-vuotias <3

Päivänsankari vaikutti leikin tiimellyksessä pikemminkin kissanpennulta kuin keski-ikää lähestyvältä nuorelta rouvalta. (Tässä pitää asettaa sanansa korrektisti, koska olemme Mimmin kanssa nyt lähes samanikäisiä... ;) ) 

Mimmi sai päättää juhlien kulun ja tällä kertaa päädyimme perustamaan lelumeren juhlapaikalle. On aina yhtä hauskaa nähdä, haistella ja maistella kaikki lelut, mitä jemmalaatikosta löytyy!

Unholaan jääneitä helmiä (ja sikoja). Jemmoista löytyy lelu jos toinenkin, toinen toistaan parempia. Millähän sitä malttaisi leikkiä?!

Mimmi päätyi yllättävää kyllä isoimpaan mahdolliseen leluun: Thaimaasta tuotu kala tuoksui vastustamattoman hyvältä. Kalassa on joku sellainen erityinen aromi, mistä Suomen kamaralla ei ole ennen nautiskeltu. Ainakaan meillä.. Kala sai kyytiä jemmalaatikon kannen päällä kunnes oli vuoro siirtyä seuraavaan osioon.

"Missähän mun Juju viipyy..."

Eli siihen lootaan! Laatikosta käsin on hyvä käskyttää palvelijaa esittelemään leluja, joihin on iskenyt silmänsä.

(Kieli ei livenä ole noin vaalea.. :p)

Mimmi maiskutteli huulia kutittelevaa sulkahärpäkettä 

ja nuuskutteli puskien ihanaa kauan kadoksissa ollutta matatabitikkua.

Tällä välin juhlavieras sai kunnian leikkiä keltaisella hiirellä. Vieras oli hieman hämmentynyt tällaisista synttärikekkereistä, koska hänen omansa olivat hiukan villimmät. Pienimuotoiset juhlat sopivat kuitenkin ujommalle sankarille kuin nenä päähän, mihin lopputulokseen myös Alfred päätyi ja antoi Mimmin leikkiä omia leikkejään.

Lopulta tuli aika päättää bileet ja sulkea jemmalaatikon kansi. Ehkä palaamme laatikon ääreen pikemmin kuin Mimmi ja Alfred uskovatkaan..

Lähtövalmisteluihin kuului arvovieraiden kuvaus. Alfred oli mielissään tittelistään ja poseerasi komeasti kiitellessään päivänsankaria oivista juhlista. Juhlat olivat Mimminkin mielestä oikein sopivat lukuun ottamatta yhden tietyn vieraan puuttumista..

After partyjä vietettiin kameran sammumisen jälkeen alakerrassa. Vaihdoimme esillä olevat lelut "uusiin", joten taas kelpaa leikkiä hetken aikaa.

Oikeana synttäripäivänä jatketaan lahjojen ja herkkujen merkeissä, kameran kanssa tai ilman, kuinka nyt arvon madamelle sopii.

Paljon onnea meidän rakas kultamussukka, olet minulle tosi tärkeä! <3

(Tätä mieltä rusetista oikeasti oltiin.)

Juhlapäivä

Sir Alfred täytti 12.10. 4 vuotta! 

Kollaasia etsiessäni huomasin kauhukseni, että kaikki kuvat Alfredin pentuajoilta jäivät siihen huono-onniseen hajonneeseen läppäriini!! :'( Olin ihan varma, että siirsin kaiken ulkoiselle kiintolevylle, mutta en sitten ilmeisesti. Arvatkaa harmittaako. :( Onneksi täällä blogissa on sentään joitain kuvia tallessa, vaikkakin pienennettyinä, ja osan kuvista olin teettänyt paperisiksi jo aiemmin. Ehkä opin tästäkin katastrofista jotain. Toivottavasti.

Mutta ne synttärit! Alfredista on joka vuosi huisin hauskaa olla hetken aikaa samanikäinen kuin Mimmi. Söör halusikin tänä vuonna pitää oikein kunnon kestit juhlapäivänään.

 Juhlakansaa vastaanotettiin täydessä tällingissä. 

Myös vieraita oli pyydetty noudattamaan pukukoodia. Solmio on aina varma valinta!

Ruoka tarjoiltiin pöytään a la Catti -tyylin mukaisesti. Kokki oli tehnyt parhaansa, mutta Kisselin-tähtiä ei tämän annoksen perusteella annettu. Raadin mukaan annoskoko oli liian suuri ja esteettisesti hieman arveluttava. Possunsydän olisi myös voinut olla helpommin suuhunsopivaksi pilkottu. Kokki pyyhki kyyneliä silmäkulmastaan ja lupasi ylittää ensi kerralla itsensä, jotta olisi edes yhden Kisselinin arvoinen. Juhlakalu lohdutti nuorta lupausta kehumalla sen verran, että maittavaa ruoka kuitenkin oli.

Syömisen jälkeen synttärisankaria pyydettiin astumaan estradille päivän ikuistamista varten. Alfred ihmetteli, miksei kuvausta voinut hoitaa ennen ruokaa, koska tietysti täyteen ahdettu kupu näkyy kuvissa!

"Emmä kehtaa, miltä mä oikein näytän!!?"

Kuvaaja onnistui rauhoittamaan jännittyneen juhlijan kehumalla tämän kroppaa oikein hyväksi ja sopivaksi. (Ja vaikkei kroppa olisikaan priimakunnossa, siitä ei ole sopivaa mainita juhlapäivänä ja pahoittaa sankarin mieltä.) Saimme kollaasiin jälleen tuoreen vuosikuvan ja juhlat käynnistyivät toden teolla.

Virallinen osuus oli ohi ja solmiot sai riuhtoa irti. Kuristavia kammotuksia moiset!

Seurapiirileikiksi Alfred valitsi laivan lastauksen. Laiva lastattiin koolla: kissoilla, karvoilla, kissoilla ja kivoilla kissoilla ja kissankarvoilla. ;)

Yllätysnumerona nähtiin aasinhännän kiinnitystä. Kukaan ei tosin ollut nähnyt itse aasia, joten häntä piilotettiin lopulta sohvatyynyn taakse. Ehkä aasi löytää sen sieltä?

Ilta alkoi jo pimetä, kun Alfred ehti vilkaisemaan lahjapöytäänsä. Aikamoista! Herkkuja on nyt ainakin vuodeksi eteenpäin ja mikähän tuo alareunan pyöreä hauskannäköinen vempele on!

"Siihen palaamme todennäköisesti myöhemmässä vaiheessa. Unohdit kuvata myös saamani vallan sopivat syntymäpäiväkortit ruuattomien lahjojen lisäksi. Sunnuntainako järjestetään sitten ne kakkoskekkerit rahvaalle siis ihmisille? Siinä olisi paikka korjata tilanne", totesi Herra Alfred, 4 vee, ja palasi illanviettoon.

Mimmi 4v.

Mimmi täytti torstaina neljä vuotta. Juhlimme merkkipäivää vain pienesti perheen kesken. Mimmille taidettiinkin tänä vuonna pitää ensimmäistä kertaa oikeat synttärijuhlat, edellisinä vuosina joulukiireet ovat aina olleet esteenä kunnon pileille. Varapalvelijat toivat päivänsankarille lahjaksi herkkuja, mutta mitä teki Mimmi? Ryntäsi ovikellon soidessa yläkertaan ja pysyi siellä vieraiden lähtöön asti. No, aina ei kiinnosta juhlia vanhenemistaan.. ;)

Itse ostin Mimmille lahjaksi älypelin, mutta voi kuinka sen kanssa kävi. Brittiläisten lyhytleukaisuus ja isotassuisuus iski jälleen päin kasvoja (haha.), kun älypelin koko ja mittasuhteet selvisivät. Eihän Mimmin pikkuinen suu yletä napsimaan herkkuja pelin alimmista lokeroista, eivätkä tassut mahdu kaapimaan niitä lokeroista ulos. Voe rähmä. Onneksi varapalvelija hoksasi ehdottaa pientä modifiointia peliin ja ehkäpä pienen tuunauksen jälkeen pääsemme oikeasti pelailemaan. (Askartelemme koloihin pahvista pienet "nostatukset"..)

Mimmi fiksuna kyllä hoksasi, mikä älypelissä oli ideana, mutta turhautui heti, kun tajusi myös sen, ettei pääse käsiksi namusiin. 

Paras osa lahjaa: oma lahjapaperi!

Toisiin herkkuihin on päästy käsiksi joka päivä, joulukalenteriherkkuihin siis! Cosma-kalenteri ei pettänyt tänäkään vuonna ja saimme yllätyspostina Primacatilta uuden kalenterin vanhan tilalle. Tämä täti meinasi ihan herkistyä niin hienosta asiakaspalvelusta!

Mimmillä taisi tosin mennä vähän pasmat sekaisin, kun saikin aloittaa yhtäkkiä uuden kalenterin. Herkuilla on joinain päivinä pelkästään leikitty ja odotettu tilalle aiemmin saatuja maitonappeja ja muita korvikeherkkuja.. Saa nähdä, kuinka ensi vuonna käy.

"Tää on mun eikö ookki?"

Alfred ei tänäkään vuonna halunnut ymmärtää, miksi hänen paketointiapuruuttaan ei oikein arvostettu. Lahjanaruja tässä taloudessa ei jatkossa näy yhtään ainutta, sen verran halukkaasti sen kimppuun hyökkäiltiin ja lopulta löysin itseni vessasta paketoimasta.. :D

"No tuo ainaki on mun."

Vanha herra Oliver (12,5v.) on aiheuttanut viime aikoina itse kullekin sydämentykytyksiä ja haikein mielin paketoin koirulin lahjaa. Ei voi tässä vaiheessa tietää, onko tämä Ollin viimeinen joulu. :'( Tiedossa ollut sydänvika alkaa olla aika pahana ja lääkäri kontrolloi tilannetta tarkkaan, vielä ei hänen mukaansa kannata kuitenkaan toivoa menettää. Toivomme tietysti, että lääkitys saadaan vielä kohdilleen, mutta on hurja nähdä ennen niin iloisen koiran lamaantuvan..

Kaikesta huolimatta täällä valmistaudutaan rauhallisin mielin joulun viettoon, ja haluammekin toivottaa teille oikein maukasta ja hyväntuulista joulua! Olkaahan kiltisti! ^.^ 

Ainahan kaikki kissat on kiltisti!

Iloista joulua!

Toivoo Mimmi & Alfred ja palvelija

Herra Alfred, 3v.

Järkyttävää! Herra Alfred on jälleen vuoden vanhempi ja täyttää jo kolme! Nopeasti on jälleen vuosi kulunut. Tapamme mukaisesti otimme poseerauskuvan takan päältä jatkoksi menneiden synttäreiden kollaasiin.

Brittiläinen lyhytkarva kehittyy hitaasti ja pientä muutosta vuodentakaiseen saattaa ehkä havaita, muutos ei kuitenkaan ole niin suuri kuin vuosi sitten. Turkki näyttää kyllä jo vähän siltä, että ensimmäistä pesua pitää varmaan tosissaan harkita Alfredin ollessa kolmevuotias.

Synttäripäivänä ei pesuhommiin kuitenkaan ruveta, vaan vietämme päivän leikin ja hyvän ruuan (tonnikalaa ja tuijottavia pikkukaloja) merkeissä. Pitäähän tuo pesu muutenkin suunnitella perinpohjaisesti ennen kuin ruvetaan hutkimaan. ;)

"Sä kyllä otit tällaisen kuvan jo vuosi sitten.."

Kaksivuotiaana Alfred: 
* oppi antamaan high fiven
* oppi (ainakin melkein) kahden tassun läpyn
* leikki paaaaljon naruleikkejä
* metsästi salamannopeasti ötököitä ja (pikku)kärpäsiä
* opetti Mimmin maukumaan ihmisille ruuan/leikin/rapsutusten toivossa
* kiusasi Mimmiä
* sai tuta Mimmin raivon kiusattuaan tätä
* on nukkunut alakerrassa, yläkerrassa, mahallaan, selällään, kyljellään, toisella kyljellään, mamin vieressä, isin vieressä, peiton alla, peiton päällä, kopassa, sohvalla, sängyssä, lattialla, matolla, tuolilla, ränkyllä, kiipeilypuussa (vanhassa ja uudessa), vaatekaapissa ja ties missä..
* naukui triljoona kertaa
* on leiponut mamin mahaa ainakin triljoonabiljoona kertaa
* on kehrännyt itsensä ja mamin uneen ties kuinka monta kertaa
* pysyi terveenä ja mikä ihaninta,
* kasvoi yhä rakastettavammaksi.

"Mitä sä miespalvelija nyt oikein yrität..." :D

Hyvää synttäriä, herra Alfred-rakas! <3

21.12.2016: Mimmi 3vuotta!

Kuva Mimmistä 29.10.2014

Mimmin juhlapäivä - Schbibi-Mussukka täyttää 3 vuotta!
Lahjaksi ostin Mimmille hyvin sopivan aktivointipelin raksujen metsästystä varten. Pömpelistä kaivetaan raksuja pienistä koloista ja tämä on Mimmille tosi luontainen tyyli: monesti Mimmuli kaivaa tavalliselta lautaseltakin ruuat samaan tyyliin ensin lattialle ja sitten suuhun. Lahja olikin mieluisa, ensimmäisenä yönä pömpelin tulon jälkeen heräsin hyök-hyökkiin, kun joku oli ahminut raksuja yli oman tarpeensa varmaan vain siksi, koska laite oli niin jännittävä.. :D

Paljon onnea Mimmi-mummo-mussukka, toivomme paaaljon lisää yhteisiä vuosia! <3 <3 <3

"Aikuinen nainen mä oon...."

Kriittiset mitat: paino 4,8kg. Tässä kohtaa Mimmi sähähtää, että jätä nyt jotain edes ihan meidän omaan tietoomme, siksipä ei muita mittoja tällä kertaa... :D

Juhlapäivä

Alfred täyttää tänään kaksi vuotta!

Vuoden "virallinen" potretti otettiin takan päältä niinkuin viime vuonnakin ja kyllähän tuosta näkee, että muutosta on vuodessa tapahtunut. Kyllä Alfu olikin pieeeni! <3

"Passikuva"

Alfred, olkoon juhlapäiväsi täynnä rakkautta ja hellyyttä, leikkiä ja lepoa sekä hyvää ruokaa ja hivenen herkkuja!

Mun kultapieni 2v.

Kriittiset mitat:
Paino: 5,9kg, hännän pituus: 25cm, kaulanympärys: 23cm, rinnanympärys: 40cm, tassukoko ja viiksen mitta: tähän hetkeen juuri sopiva ^_^