Aktivoitunut Alfred

Jotakuinkin vuosi sitten harkitsin palloradan ostamista Mimmille syntymäpäivälahjaksi. Ostopäätös varmistui joulukuun kuluessa, kun väsäsin neidille kotikutoisen minipalloradan leivinpaperihylsystä ja sählypallosta. "Aktivointilelu" oli heti uusi suosikki, ja sillä leikittiin niin aktiivisesti, että se oikea pallorata oli sitten saatava. Hukkaostoshan muovirata ei tietenkään ollut, sehän on suorastaan loistava nukkumapaikka.. ;)

Tästä päästäänkin siihen, että tyhjä leivinpaperipahvi suorastaan huusi jälleen pääsyä askarreltavaksi, ja testasin tällä kertaa Alfredin aivonystyröiden toiminnallisuutta. Hylsyyn tein kolme reikää, joista yhdestä pallo mahtuu ulos. Aktivointilelun tarkoitus (ainakin kissojen mielestä) on siis saada piilopallo pois kolostaan.

Jo kolmas videointi onnistui tyydyttävästi, Alfred oli aluksi hiukan laiskalla päällä ja lopetti leikin kesken aina, kun huomasi kameran. Tötsä on kaikista hauskin tietysti yöllä, niinkuin kaikki muukin, mistä saa ääntä aikaiseksi..

Viikon kuluessa olemme myös koristelleet kotia joulua varten ja kissat ovat tietenkin olleet kaikessa mukana enemmänkin kuin olisi tarpeellista. En tiedä mitä tapahtui, mutta tänään juoksin keittiöön kuultuani kilinkalin-meteliä ja näky oli (pikaisen tuhojen määrän tarkastuksen jälkeen) tämä:

"Mitä täällä tapahtuu?"

Epäilen kyllä suuresti, että oikea syyllinen löytyi pöydän alta ja Mimmi oli vain tullut tarkastamaan tuhot. Tai jos Mimmi tämän teki, on se kyllä aika tyttö olemaan häpeämättä..

"No en kyllä ollu minä!"

Alfred (?) oli ilmeisesti sitä mieltä, että asetelma oli täysin epäonnistunut ja kaipasi pientä uudistamista. Pentikin kynttiläkipoille kymmenen pistettä ja bonusleima päälle kestävyydestä: tämä oli jo toinen kerta kun kippasivat, eikä laseissa näy naarmun naarmua!

Kaikki uudet hajut on käyty tutkimassa ja vanhatkin kiinnostavat taas ihan eri tavalla. Kissoja onkin saanut vuoronperään kieltää tekemästä sitä ja tätä ja tuota. Talosta löytyy nyt ihan liikaa johtoja, oksia ja valoja, joita voi vähän kokeilla haukata, läpsiä ja repiä...

Mutta, koska Alfred on kuitenkin suloinen kollipoika, oli minulle kuitenkin jätetty sydämelliset jouluterveiset hiekkalaatikkoon:

Täydellinen! :D

"Miks toi lapio on tuolla??"

Joudumme myös ilmoittamaan, että Kollinkoukkuja-blogin villahousuhaastetta ei onnistuttu tässä taloudessa toteuttamaan kissojen siveellisyyden vuoksi. Kissat karkaavat aina heti, kun yritän lähestyä niiden peboja kameran kanssa, ken tietää miksi. :D Brittiläisten villapöksyt eivät muutoinkaan ole yhtä komeat kuin pitempikarvaisilla kissakavereilla, joten tyydymme ihailemaan muiden kauniita pitkiksiä.

Hyvää (ja rauhallista) itsenäisyyspäivää ihmisille ja kissoille!
Toivottavat Mimmi & Alfred ja palvelija