torstai 21. tammikuuta 2016

Kuulumisia

Vihdoin sain viime vuoden kirjanpitohommat pakettiin omalta osaltani, ja toivon mukaan harrasteaikaa alkaa taas löytyä. Mimmillä oli vuoden hauskin hetki paperitöitten kanssa, tyttö luisteli tyhjien muovitaskujen päällä lattialla vaikka kuinka kauan. Olivat ilmeisen hauskasti liukuvia! Todistusaineistoa tästä ei ole, kun kuitenkin yritin tehdä töitä samalla, kun hihitin Mimmin hölmöilylle.. :D Pitänee ottaa leikki uusiksi joskus ihan kameran kanssa, juuri nyt en halua edes katsoa työhuoneeseen päin.
Alfred tietää, mistä naruista vedellä, jotta palvelija leikkii hiirileikkiä. Kukapa voisi vastustaa anovia silmiä ja vienoa vaativaa maukumista kovin kauaa. Meillä onkin jo muodostunut tapa, että ihmisten ruokailun jälkeen Alfred aloittaa konsertin hiirenmetsästyksen alkajaisiksi..
"Leikitäääänn!!"
Hiiri päätti tällä kertaa karata yläkertaan! 
"Nonii oon jo valmiina, missä hiiri??"
Tyhmä hiiri meni sohvatyynyjen rakoihin piiloon ja sinne jäi. Aikansa Alfred kaivoi tyynyjä, mutta hiiri vain nauroi partaansa ja pysyi piilossaan. Ehkä se sieltä vielä ulos tulee, jonain kauniina päivänä - tai sitten jo illalla.

Mimmi oli tietenkin paikalla, onhan yläkerta hänen valtakuntansa, johon Alfredilla ei ihan aina ole asiaa..

Huomasin muuten, että Alfredilla on toimiva suojaväritys, vai näettekö muka kuvassa kissan...? ;)
Myös Mimmi osaa halutessaan maastoutua ja olla piilossa. Eikö piilossa oleminen olekin sitä, että silmiä ei näy!

Ruokailusta vielä sen verran, että palasimme taas raakaruualta osittain teollisen ruuan pariin. Luonto ei vain anna periksi heittää ihmisruuaksi kelvollista lihaa roskiin kranttuilijan (Alfred tällä kertaa) vuoksi, joten nykyisellään vain yksi ruoka päivästä on raakaa. Sama oliko lihassa lisiä tai ei, ei kelvannut. Mimmille taas raakaruoka maistuu, mutta ummetus (ulostemassan vähyyden vuoksi) alkoi olla niin julmettua, ettei psylliumlimakaan auttanut. Siinä vaiheessa, kun kissoille pitäisi alkaa keittelemään kaurapuuroa (itse en syö) tmv., on helpompi vain antaa märkäruokaa raa´an lihan sijaan. Raksumerkkiäkin vaihdoimme samassa rytäkässä. Thrive ja Canagan maistuvat molemmille kissoille paremmin kuin hyvin ja mikä parasta, korvatöhkät on molemmilta vähentyneet ihan olemattomiin. :)

14 kommenttia:

  1. Ehdottomasti haluamme videomateriaalia kissasta liukkaalla jäällä...eikun liuskoilla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää yrittää viikonlopun aikana saada videoitua muovitaskuilua, jos se Mimmin mielestä olisi edelleenkin hauskaa :)

      Poista
  2. Luin jostain kissakirjasta yötöissä, että lyhyt karvaiset brittiläiset on laiskan pulskeita. Alfred ainakin vaikuttaa touhukkaalta. :D Ja Mimmikin kerta on auttanut töissäkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan nämä nyt tosiaankin rauhallisia ja kilttejä, mieskin sanoi, ettei ole ennen nähnyt yhtä laiskaa kissaa kuin Mimmi.. Mutta touhuavat kyllä ja ovat mukana melkeinpä kaikessa, silti toki ihan eri aktiivisuustasoilla kuin esim. neloskategorian rodut :)
      Brittiläinen sopii hyvin yhteen mun oman aktiivisuustason kanssa :D

      Poista
    2. Rauhallisuus on kyllä ihan hyvä piirre. :) Kissaroduissa ei ihan taida nuo luonteenkuvaukset päteä niin vahvasti, kuten esim koirilla. Maine Coonienkin pitäisi olla tosi rohkeita, mutta meidän Jackson on kyllä todellinen arkajalka. :D

      Poista
    3. Taitaa olla enemmänkin yksilökysymyksiä nuo luonteenpiirteet, meidänkin kissat on niinkuin yö ja päivä joissain jutuissa, vaikka samaa rotua ovatkin ;)

      Poista
  3. Tahtoo nähdä muovitaskuilla luistelevan kissan. :)
    On se silloin varmasti helpompi käyttää teollista sapuskaa jos raaka ei maistu ja maha vaivaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viikonloppuna yritän tosiaan saada aikaiseksi videota luistelevasta Mimmistä :)
      Sinänsä vain harmittaa Mimmin puolesta, kun tyttö ei oo oikeestaan ikinä syönyt niin hyvin kuin nyt raakaillessa. Ehkä me kuitenkin taas totutaan uusiin kuvioihin :)

      Poista
  4. Alfredilla on todella hyvät suojaväri vai onkohan matto valittu kissan mukaan? Eikä me ainakaan nähdä Mimmiä siinä seuraavassa kuvassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alfred ei tunnusta mutta matto taisi olla ensin ;) Mimmi keksii aina parhaat piilot ^_^

      Poista
  5. Nyt onkin luistelusäät ihan parhaimmillaan! :-D Mimmi on ihan kiinni ajassa ja sesongissa. Ja voi miten häijy partaanhihittelijähiiri teillä on mellastanut. Toivottavasti Alfred löytää sen ja nujuuttaa ihan kunnolla, että oppisi tavoille. Jujulla on muuten ihan samanlaiset leikinaloitusmiukutukset. :o)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo miukutus on kyllä jännää, kun miehelle ei mau´uta, mutta mulle tuo konsertti on jokapäiväistä.. Tottuneet siihen, että minä leikitän :)
      Mimmi taisi heittää jo lusikan (tai siis luistimet) nurkkaan ja rupes ootteleen kevättä tulevaksi :D

      Poista
  6. Voi kun mekin oltas kovin haluttu nähdä luistelua, se olisi ollut varmasti sika hassun näköistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän siinä aina käy, että kun kamera on paikalla niin kissaa ei kiinnosta mikään.. Luistelu oli kyllä hulvatonta :)

      Poista