perjantai 16. lokakuuta 2015

Vehnänoras-matonen

Yhtenä päivänä palvelijoitten kauppakassista löyty taas jotain jännää meille! Ollaan me noita vihreitä saatu ennenki, ja ne on aina yhtä hauskoja. Minähän en niitä syö, mutta Alfred syö. Musta ne on jotain iljettäviä matosia, joita pitää vähän pelmuuttaa ja ojentaa.. Kamalinta on, jos tuollainen hyppää mun hännän päälle! Sillon pitää kurista ja juosta karkuun ja taas palata takasin kattomaan, mihin se meni.


Nyt noita on ostettu siks, kun Alfred on nuoleskellu kaikkia muoveja ja papereita. Jostain palvelija oli lukenu, että tuo saattais olla merkki jostain ruohon puutteesta. On se kyllä eri poika, kun vetelee noita korsia nassuun! Mutta, muovinnuoleskelu sillä on kyllä nyt jääny vähemmälle ainaki jos multa kysytään... Nyt on jo uudet korret itämässä. Palvelija on ihan surkee noitten kasvien kans, mikään ei pysy viikkoo kauempaa hengissä! Ruohot kuolee heti, ku se menee kasteleen niitä (ehkä sen ei kannattais sitte kastella?).

Tässä videolla mä näytän, mitä mä teen noille ruohoksille! Palvelijalla on joku surkee videokamera, ni se pahoittelee taas kuvan laatua.

video

Mää voin jatkaa tuota tapsuttelua puoli tuntia ainaki! Siks tuota videooki oli pätkitty sieltä ja täältä... Vähänkö säikähdin tuossa yhdessä kohdassa (1:01), kun Alfred pomppas yhtäkkiä sohvalle mun yli!

Tässä videon lopuks mää jään oottaan, että joku nostais sen ruohonkorren takas tuohon pöydälle, että mää saan taas alottaa tuon tapsuttelun alusta uudestaan...

Syöttekö te noita ruohoksia, sisällä tai pihalla?

- Mimmi

P.S. Tuo tapsuttelu oli siis virallinen versio, oikeesti mää treenasin kissojen maailmanmestaruuskisoja varten, cat-tap-dänsing-luokassa. Oon jo aika hyvä siinä, ehkä joku vuosi pääsen karkaamaan kisoihin...

13 kommenttia:

  1. Me ei syödä noita kaupasta ostettuja ruohoksia. Pitää olla ite kasvatettua kauranorasta, se on ihan parasta. Sit me kyl tehdään ruoho-oksuja matoille, mami ei oikeen tykkään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle ei kelpaa edes se Mustin ja Mirrin valmissekotus, missä on kaikennäkösiä ruohosia. Tuota kauranorasta meilläki on nyt siemenpussi valmiina, kunhan sen joku sais laitettua itämään :P Palvelija alkaa jo luovuttaa mun ja ruohonsyönnin suhteen. Oon kyllä nähny miten Alfred noita popsii, sillä ne tulee kakan mukana ulos.. -Mimmi

      Poista
  2. Meillä kasvaa jotain heinää, enkä nyt millään saa päähäni oliko se kauraa vai ohraa, mutta jotain sellasta viljakasta. ;D haha. Yritän pitää sen kukoistavana, mutta n. 3 viikon välein pitää laittaa jo uusi kasvamaan kun vanha kuolee. Molemmat tykkää. :-) Jackson suorastaa rakastaa vähän liikaakin. Ulkona yritän estää heinän syönnin, kun Jackson syö kaiken vihreän enkä jaksa vahtia koko ajan mitä myrkkykasvia se seuraavaksi napostelee.

    Kaunis Mimmi. :-) Ja mä en olekkaan koskaan kuullut kissan ruohon puutteesta. Aina oppii uutta. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä luulis, että kisut tietää mitä ruohoja ei kannata syödä. Koirakaverini (ei oma) ainakin valikoi tosi tarkkaan syömänsä ruohot.. :P
      Lähteestä en muista kyllä yhtään mitään, että kuinkahan luotettava tieto oli tuo ruohontarve/-puute ;)

      Poista
    2. Niinhän sitä luulis, mutta tänä kesänä meille kävi sillain, että Jackson veteli jotain kasvia (jonka nimeä en enää muista) valjastelu lenkillä. Luulin aluks että se söi heinää, mut sit katoin tarkemmin niin se söi heinän seasta tätä kasvia. Ja jälkikäteen tarkastin netistä, niin se oli lievästi myrkyllinen. Pieni oksennus-ripuli tauti siitä tuli, muttei onneksi vakavaa. :D Nyt Jacksonilla on ulkonasyömis kielto! :D

      Poista
    3. Kamalaa :O Onneksi ei kuitenkaan käynyt sen pahemmin!

      Poista
  3. Kaura, ohra ja vehnä menevät hätätilanteissa talvisin, kun valjastellessa ei löydy sen valkoisen pumpulin takia sitä maailman parasta heinää. - Pepsi ja Max

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kiva, että teille maistuu! :) Ai niin, se valkonenki taas tulee, hrrr.... -Mimmi

      Poista
  4. Hyvä, kun muistutit! Meillä ei ole ollut pitkiin aikoihin tap dancing -heinää (olipa söpöä tepsuttelua! <3), koska kyllästyin kasvattamaan sitä, kun kumpikaan kissa ei oikein ollut kiinnostunut salaatin popsimisesta. Hirmuisen hankala sitä paitsi se kasvatusoperaatio, kun joko en muista kastella niitä korsia ikuisuuksiin tai sitten hukutan ne... :-D Täytyykin kokeilla jotain tuollaista kauraorasta. Näissäkin kun on sitten ilmeisesti monenlaista settiä ja jokin muu voisi vaikka maistua. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen ostanut ihan cittarista linnunkauraa ja laittanut kukkapurkkiin Pirkkamultaan. Kastan kun purkki tuntuu kevyeltä, niin ne kestää jotain 3-4 viikkoa ihan niinkuin Maria tuolla ylempänä mainitsi

      Poista
    2. Sandra: Meillä oli kans pitkä tauko ruohojen kans, kesällä toin Alfredille pihalta aina muutamia ruohoja silloin tällöin.. Vaivalloista on kyllä tuo kasvatus, siks tykkään ostaa noita valmiita vehnänoraita, kun nekin ukkelille uppoaa :) Kauraa oli muistaakseni kehuttu maistuvaksi jossain keskustelupalstalla.

      Sofia ja Olga: Ahaa, siis ruohoja ei oo tarkoituskaan saada pysymään elossa kuukautta kauempaa :D Kiitos kasvatusohjeista, yritän saada siemenet itämään, kun nykyset seokset on lähes mädännytetty... ;)

      Poista
  5. Mä en noita vihreitä suostu syömään! Otan varovasti hampailla kiinni tollasesta vihreestä ja sitte nykäsen niin, että saan sen jonku siemen-jutun ulos sieltä purkista ja syön sitte sen, vihree jää siihen mihin sattuu putoomaan. Jostain syystä ihminen ei oo enää vähään aikaan kasvatellu mulle tota vihreetä...
    -Pena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, hyvä Pena! Mää luulin, että linnut syö jotain siemeniä.. En ookaan vielä kokeillu niitä siemenöitä levittää purkista, pitää kokeilla! Nuo vihreet on kyllä niljakkaita. -Mimmi

      Poista