Majat

Palvelija on nyt unohtanu napsia meistä kuvia, niin ajateltiin esitellä majoja, joita se on meille tehny tässä kuukausien varrella! Majat on aina hauskoja, mutta ne vaan hajotetaan samana tai seuraavana päivänä. Se on kyllä vähän tylsää, mutta kuulemma aina tulee uudenlainen maja sitte seuraavalla kerralla..

Toukokuu 2015

 Tässä palvelija piti vaan sängyn päiväpeittoo raollaan ja me tietysti hyökättiin sinne väliin vähän piilosta leikkimään. Kahdelle kissalle tuo oli vähän kehnonlainen maja, kun ei tohon rakoon oikein mahtunu kunnolla.. Samaa me harrastetaan aina, kun täällä vaihdetaan lakanoita tai puhtaita viikataan. Kotihommiin menee kuulemma viis kertaa enemmän aikaa kuin ennen kissoja, mitä sitte! :D

Elokuu 2014

 Tää oli kans toisenlainen versio sänkymajasta. Tyynyillä sai hyvin tuettua peiton niin, että syntyi onkaloita, joissa Mimmi viihtyi lämpimikseen jonkin aikaa.

Kesäkuu 2015

 Huippumaja, jossa saatiin leikkiä vissiin pariki päivää! Siinä oli tunnelia ja linnaketta! Leikittiin ihan rauhassa kahdestaan, oli tosi tosi kivaa! Syöksyttiin tuolta tunnelista aina, kun sitä vähiten osattiin odottaa, ja säikäytettiin ihmiset! Niilläkin oli tosi kivaa, kun leikkivät meijän kans!

Helmikuu 2015

 Hätätilassa kelpaa tällaiset vähän minimaalisemmatkin majat. Palvelija laittoi vain maton katkenneen raapimapuun päälle ja kyllä me siitäkin osattiin leikki aloittaa! Tällasii meillä on vähän väliä, mutta aina ne on yhtä mukavia.

Kesäkuu 2015, Mimmi majan sisäpuolella :)

 Maja Grand DeLuxe! Tää oli ihan hulppee rakennelma! Siinä yhdisty pahviloota, pari raapimapuuta ja tunneli. Pysyttiin tuolla piilossa ja hihitettiin hiljaa kauan aikaa ja monta päivää! Pahoitellaan sotkua huoneessa, mutta eikös se oo elämää?! :D Tuolta rakosista me vaanittiin, kun nähtiin, että jotain liikku ulkopuolella. Saatiin kiinni ainaki hiiriä ja yks lintu!

Pitäiskin ehdottaa, että saatais taas tollanen iso maja. Palvelija meinaa ruveta nyt imuroimaan, ni sitte onki hyvä taas levittää kaikki kamat ympäri huushollia!

-Mimmi & Alfred
 
Oikeasti olen tutkinut raakaruokinnan saloja, ja laskenut ravintolisiä. Taidamme siirtyä pikkuhiljaa enemmältikin raa´an ruuan pariin, jos vain Mimmi suostuu laajentamaan ruokarepertuaariaan... -palvelija

(Palvelijan) aktivointia

Joskus ei vaan kiinnosta mikään ja sillon saa palvelija tehä kaikkensa, että sais meijät leikkiin mukaan. Tässä yks päivä saatiin se jumppaamaan ihan kunnolla ja kauan se jakso viuhtooki! Me vaan kateltiin vuoronperään sitä ja sen lelua, ei oikeen nyt napeksinu lähtee jahtaamaan huiskaa tällä kertaa. 

 Meijän mielestä on ihan riittävän kova ruumiillinen ponnistus, että käännettiin päätä sitä mukaa, mihin se huiska lenteli. Eipä tee palvelijallekaan pahaa vähän jumppailla välillä.. ;) Kyllä me tiietään, että se sitä huiskaa heiluttaa, ei me ihan tyhmiä olla. Sitte vaan ku innostuu, ni unohtaa tuon pikkuasian...

 Joo-o, sielä se lenteli, mutta ketä kiinnostaa hypeksiä!

 Eikstää jo riitä, ku pää pyörii ku väkkärä??

Jotkut ne väittää meitä vähän laiskanpuoleisiks, mutta me ollaan sitä mieltä, että saavutetuista linjoista on pidettävä kiinni! Kyllä sen verran ollaan vaivaa nähty näitten muotojen eteen, ettei ihan aina huvita kuluttaa kaloreita.. Tai oikeestaan me kyllä liikutaan, mutta palvelijalla on ollu liian tylsät leikit, että me sitte mieluummin nahistellaan keskenään ja juostaan päättömästi sinnetänne!

Me voitais kyllä ehkä joskus opettaa tuolle palvelijalle jotain uusia temppuja, kun nää vanhat alkaa olla nähtyjä.. Osaiskohan se piilosta?! Tai jotain pallon pyöritystä?

-Alfred & Mimmi

(Pahoittelut tummista kuvista, aurinko paistoi väärästä suunnasta.. :P )

Uusia juonia

Appivanhemmat kävi eilen meillä kylässä, ja jo sen puolen tunnin aikana appiukko ehti opettaa Alfredille uusia metkuja.. Ihmettelin kovasti eilen illalla, kun Alfred yritti yläkerran kaiteiden välistä pujahtaa alas ja pelkäsinkin, että yön aikana tapahtuu jotain katastrofaalista. Pudotusta on kuitenkin muutama metri, eikä tuo pullukka (kaikella rakkaudella) välttämättä osaa laskeutua niinkuin kissan kuuluu.. Onneksi tämä häröily jatkui vasta tänään, kun olin itsekin näkemässä tapahtumia ja tajusin, mistä kiikastaa.

Alfred nostettiin siis yhden kerran takan päälle (kiitoksia appiukolle :D) ja nyt ukkeli monkui ja pyrki sinne ihan itse. Konstit vaan oli kehnonlaiset, kun yläkerrasta yritti sinne hypätä.. Päätin kerrankin ottaa ohjat omiin käsiini ennen onnettomuutta ja siirsin kiipeilypuun takan viereen, että Alfred pääsee siitä hyppäämään ylemmäs. Mimmille siirto oli kova pala, koska takan päällys on ollut Mimmin pakopaikka, jonne Alfred ei ole päässyt. Tästä pääsemmekin asiaan, eli kaksikon pieneen välikohtaukseen kiipeilypuun siirron yhteydessä...

Missä mää oon hei upeeta, mahtavaa!!

 Kauaa ei Alfredin tarvinnut yksin paikassa kelliä...

Mitä sää oikeen teit, siirsit meijän puun?!!

 

Et tuu tänne, tää on nyt mun paikka!

"Tulenpas, ootahan vain!"

Mites nyt suu pannaan, kumpi voittaa?

Välitauko, hännän vispausta ja luomien lepuutusta hetkinen...

Että sellainen päivä täällä tänään. Muutenkin kaksikko on ollut vauhdissa koko päivän, mikälie loppukesän kärpänen puraissut! Katsotaan nyt, millaisia temppuja tuo takanpäälle pääsy tuo tullessaan. Toivon mukaan ei mitään liian uskaliasta, Alfredille kun tuottaa välillä tuskaa päästä hyppäämään tiskipöydällekin.. :D

- Palvelija