Tikkujuttuja

Me ku kaikki muutkin! Naukulassa esiteltiin Sulon lempeitä jättitassuja tikkuaskiin verraten, ja meillä esitellään, noh, ehkä vähän pienempiä tassuja. Tästä taidetaan ottaa vuoden päästä revanssi, sillä tuntuu, että Alfredin tassut ovat kasvaneet jokaisen kynnenleikkauskerran välissä ihan mahdottomasti. Näen sitten, pitääkö mielikuvani kasvusta paikkaansa. ;)

Ekana Alfredin töppötassut. Kyllä näistä vielä kunnon leipuritassut tulee!

Leveys lähes sama kuin tikkuaskilla, pituus ei niinkään.. Näillä räpylöillä on tosi hyvä pyydystää kaikkea lentävää!

 Takatassu ei taida hirveän paljon etutassua suurempi olla :)

 Mimmi oli epäluuloinen askin suhteen; mitä se palvelija nyt taas testaa?!

Onnistui lopulta! Nätisti Mimmi tapitti paikallaan hetken aikaa. Pienemmät on tassut kuin Alfredilla, mutta nämä tassut ovat turbotassut: niillä juoksee tosi lujaa!

Kuva on surkea, mutta etu- ja takatassu askin kanssa samassa kuvassa kuitenkin. 

Seisoma-asennossa takatassu näyttää vieläkin pienemmältä.

Mutta mitä tapahtui eka kuvassa? Parasta ikinä, Serla-pussi! Kissat saavat ihan hetken leikkiä sillä, kun olen tyhjentänyt veskipaperit kaappiin. Kauaa ei tätä hupia kuitenkaan kestä, turvallisempiakin leikkejä kun on olemassa...

 

Leikkihuone

Alas. Mimmi oli porrasmietinnöissään tulossa alaspäin. Mutta että pääsee alas, on ainakin joskus mentävä ylös, ja siitä päästään asiaan. Kävin apulaisteni kanssa yläkerrassa ottamassa kuvan "työhuoneesta", joka pienen muokkauksen jälkeen taisi muuntua kissojen leikkihuoneeksi..

Meillä lainassa ollut sohva lähti työhuoneesta takaisin oikeille omistajilleen ja huoneen järjestystä piti vähän muuttaa. Pientä salapoliisin taitoa käyttämällä selvitin, että se sohva taisi olla Mimmin yöunipaikka (sohvalla ollut karvainen fleece-peitto paljasti :D). Ei tainnut olla taas hyvä homma ollenkaan, että näin suuria muutoksia tehdään. Vastahan tässä aletaan toipua kiipeilypuun siirtymisestä!

Kuten arvata saattaa, kissat olivat innoissaan saadessaan rakkaan kiipeilypuunsa ikkunan alle. Sieltä on erinomaisen hienoa katsella lentäviä lintuja ja ohikulkevia autoja, saattaapa välillä naapurin puissa asusteleva oravakin vilkuttaa ikkunaa kohti.

"Näkyiskö oravaa.."

Nyt ei ikkunasta ehditty sen kauempaa tiirailemaan, kun kerrankin huoneessa tapahtui muutakin..

Häiriötekijä tirppa-tv:ssä

Mimmi sai unipaikakseen laatikon, jonka pohjalle laitoin sen peiton, joka oli jo valmiiksi karvoitettu oikean hajuiseksi. Alfred kävi testaamassa paikan ja totesi nukkuvansa yönsä kuitenkin mieluummin palvelijan jalkopäässä..

"Se oli varmaan Mimmille..."

Mutta entäs Mimmi?

"Siis ei tää oo enää se mun sohva?!"

 Vaikeata on, näköjään.

"Sohva takas. En tykkää."

Parempia aikoja kissoille saattaa kuitenkin olla luvassa, sillä musta vähän tuntuu, että tuo vanha kiipeilypuu palaa vielä takaisin entiselle paikalleen alakertaan. Hienohan meidän uusi puu on, mutta turhaa se tyhjän panttina vie vain (yllättävän paljon) tilaa alhaalta. Ei muuten ole yksi eikä kaksi kertaa, kun olen törmännyt riippumattotasoon makkarista könytessäni.. :p
Puun osto menee kyllä "kaikkien aikojen surkeimmat ostokset kissoille" -top kolmoseen heittämällä! Puu itsessään kyllä on sitä mitä lupaakin: upea, tukeva ja kestävän oloinen, pesät konepestävät ja paksujen tolppien köysi erittäin raapimakelpoista. Ei vaan voi aina onnistua kissojen miellyttämisessä ja taas olen (ehkä & todellakin toivottavasti) hitusen viisaampi siitä, mikä just meidän kissoille saattaisi toimia...

Mietintä portaalla

Kaikki on varmaan nähneet sen netissä vuosi sitten pyörineen kuvan siitä kissasta, josta ei tiedä meneekö se ylös vai alas portaita? No, tässä tulee kuitenkin Mimmin versio aiheesta..

"Nii ai että meenksmää ylös vai alas?"

"Mää mietin!"

"Mikäs tuolla näkyy..."

"Edelleen mietin."

"No hei, mää en mee ylös enkä alas, palvelija saa mennä. haha."

Jos joku ei tiiä tai muista mistä me puhutaan, ni yksi kuva alkuperäisestä kissasta on ainaki täällä. (Me väitetään, että se kuvan kissa menee alaspäin.)