sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Leikkihuone

Alas. Mimmi oli porrasmietinnöissään tulossa alaspäin. Mutta että pääsee alas, on ainakin joskus mentävä ylös, ja siitä päästään asiaan. Kävin apulaisteni kanssa yläkerrassa ottamassa kuvan "työhuoneesta", joka pienen muokkauksen jälkeen taisi muuntua kissojen leikkihuoneeksi..

Meillä lainassa ollut sohva lähti työhuoneesta takaisin oikeille omistajilleen ja huoneen järjestystä piti vähän muuttaa. Pientä salapoliisin taitoa käyttämällä selvitin, että se sohva taisi olla Mimmin yöunipaikka (sohvalla ollut karvainen fleece-peitto paljasti :D). Ei tainnut olla taas hyvä homma ollenkaan, että näin suuria muutoksia tehdään. Vastahan tässä aletaan toipua kiipeilypuun siirtymisestä!
Kuten arvata saattaa, kissat olivat innoissaan saadessaan rakkaan kiipeilypuunsa ikkunan alle. Sieltä on erinomaisen hienoa katsella lentäviä lintuja ja ohikulkevia autoja, saattaapa välillä naapurin puissa asusteleva oravakin vilkuttaa ikkunaa kohti.
"Näkyiskö oravaa.."
Nyt ei ikkunasta ehditty sen kauempaa tiirailemaan, kun kerrankin huoneessa tapahtui muutakin..
Häiriötekijä tirppa-tv:ssä
Mimmi sai unipaikakseen laatikon, jonka pohjalle laitoin sen peiton, joka oli jo valmiiksi karvoitettu oikean hajuiseksi. Alfred kävi testaamassa paikan ja totesi nukkuvansa yönsä kuitenkin mieluummin palvelijan jalkopäässä..
"Se oli varmaan Mimmille..."
Mutta entäs Mimmi?
"Siis ei tää oo enää se mun sohva?!"
 Vaikeata on, näköjään.
"Sohva takas. En tykkää."
Parempia aikoja kissoille saattaa kuitenkin olla luvassa, sillä musta vähän tuntuu, että tuo vanha kiipeilypuu palaa vielä takaisin entiselle paikalleen alakertaan. Hienohan meidän uusi puu on, mutta turhaa se tyhjän panttina vie vain (yllättävän paljon) tilaa alhaalta. Ei muuten ole yksi eikä kaksi kertaa, kun olen törmännyt riippumattotasoon makkarista könytessäni.. :p
Puun osto menee kyllä "kaikkien aikojen surkeimmat ostokset kissoille" -top kolmoseen heittämällä! Puu itsessään kyllä on sitä mitä lupaakin: upea, tukeva ja kestävän oloinen, pesät konepestävät ja paksujen tolppien köysi erittäin raapimakelpoista. Ei vaan voi aina onnistua kissojen miellyttämisessä ja taas olen (ehkä & todellakin toivottavasti) hitusen viisaampi siitä, mikä just meidän kissoille saattaisi toimia...

6 kommenttia:

  1. Kissojen miellyttäminen on kyllä hankalaa, ei ihminen taida sitä koskaan oppia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä näin taitaa olla. Silti ja just sen takia rakastan kissoja, koska ovat rehellisiä oman tiensä kulkijoita <3 :)

      Poista
  2. Se on kyllä ihan kummallista, kun ostaa kissalle jotain, mikä näyttää ja kuulostaa just oikeelta, mutta ei sitten kelpaa ollenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on tapahtunut kyllä aika monta kertaa ja siihen alkaa olla jo tottunut. :D Pysytään vaan paperitolleroissa ja naruissa, niin kaikki on tyytyväisiä.. :)

      Poista
  3. No voi höhlä ettei puusta tykätty :( Onpa tylsää, no mutta eiköhän sen puun saa myydyksi helposti ainakin uskoisin näin jos ei teillä enää tarvetta ole :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veikkaisin kans, että ostajia löytyis puulle heti, mutta pidetään se nyt vielä kuitenkin itellä.. En vaan suostu antaan ihan vielä kokonaan periks :D (ja voihan noista osista sitten muokata ihan toisenlaisen kokonaisuuden, kun vanha puu hajoaa tyystin, mikä on vain ajan kysymys...)

      Poista