lauantai 25. helmikuuta 2017

Heikkoja hetkiä

Muistiinpanoja myös itselle. Juju ei saa lukea, Mimmi pyytää! <3
"Taas näitä juttuja." 21.2.2017
Mimmikin kävi sitten lääkärissä. Ei tullut otettua ääniraitaa mourusta autossa, koska olin itse sen verran jännittyneessä tilassa tulevan rauhoituksen takia. Lääkäri totesi suuta katsottuaan, että kyllähän siellä hammaskiveä oli poistettavaksi asti. Mimmi oli heti sisälle päästyään ihan kauhuissaan ja jouduin irrottamaan kopan kannen, että sain tytskän edes esille. Hampaat tutkittiin niin, että Mimmi oli mun sylissä eli taitaa olla turha toivoa, että Mimmi jatkossakaan haluaisi itse tulla syliin.

Odoteltiin paikan päällä, eikä hommassa kauaa kestänyt (puolisen tuntia kai). Kun lääkäri oli valmis ja kutsui meidät huoneeseensa, oli hänen ensimmäinen kommenttinsa "onko Mimmi ollut ihan hyvä syömään?" ja mullahan heti raksutti että mitähän nyt on löytynyt... 
21.2.2017 Mimmin levein haukotus.
Mimmin minimaalinen suu oli tuonut lääkärille yllättäviä haasteita. Suu ei aukea niin paljoa, että se-joku-väline olisi mahtunut suuhun pitämään leukoja erillään. En ole itse tajunnut ajatellakaan moista, vaikka olen kyllä huomannut, että Alfredilla haukotus on paaaljon leveämpi kuin Mimmillä. Ennemminkin olen ajatellut, että Alffilla on "monsterisuu". :D No, eipä tuolle kai mitään mahda eikä lääkärikään siitä sen enempää virkkonut. Oma ajatukseni oli, että saattaahan tuolla suun koolla olla jotain vaikutusta puremisinnokkuuteen (lähinnä sen puutteeseen). Lisäksi Mimmin hampaat on ilmeisesti tosi pienikokoiset.

Hammaskiven lisäksi muita ongelmia ei ilmennyt ja nyt on alligaattorihymy kohdillaan! Yritämme jatkossa pitääkin sen kunnossa, ettei kiveä tarvitsisi ihan joka vuosi poistella. Jujulta saimmekin jo oppia, kuinka hammaspeikko karkotetaan. Jännityksellä lähdemme kokeilemaan harjankäyttöä käytännössä.
21.2.2017 "Eihän tarvi lääkäriin jos istuu selkä suorana?!"
Saman rauhoituksen yhteydessä myös Mimmi-raukan anaalirauhaset tyhjennettiin kunnolla. Jonkin verran ne toimivat itsestäänkin, mutta eritettä oli kuitenkin kertynyt liikaa rauhasiinkin. Mimmi pitäisi saada juomaan vettä entistäkin enemmän, että kakan koostumus olisi vähemmän kuivaa ja enemmän pötköä kuin papanaa. Lääkärin tassuunkin oli tyhjennyksen yhteydessä tarttunut yksi papana, jonka (ja kertomani) perusteella suositteli nesteen lisäämistä ruokaan. Ehdottihan tuo kissojen "suihkulähdettäkin", jos Mimmi innostuisi siitä juomaan. 
(Pitäisiköhän laittaa tilausta nimeltämainitsemattomaan nettikauppaan.. Raksuja en ole vielä jättämässä pois ruokavaliosta, koska lisäravinteiden antaminen on yhtä taistelua Mimmin ja raakaruokavalion kanssa - vain kalsium menee ruuan seassa.) 
21.2.2017 "Nyt riitti."
Lopuksi Mimmille annettiin vielä pieni määrä herätettä, kun sanoin viime rauhoituksen kestäneen lähes yöhön asti. Sitten päästiinkin kotiin, missä odotti erityislämpimäksi asennettu kylppärin lattia ja viltti. Alfred oli kovasti kummissaan ja säpsyi joka kerta, kun hoksasi Mimmin viltin alla. Kummallista, kun toisella oli silmät auki ja siltikään ei ollut hereillä. :(
25.2.2017 "No hei kertoisitko vielä vähän lisää mun intiimialueista."
Huokaisin helpotuksesta, kun Mimmi sai ensimmäisen kerran kakattua perjantaina. Varmasti on pehva hellänä tuollaisen käsittelyn jälkeen, vaikka kipulääkettä toki saikin. Ruoka alkoi maistua samantien, kun Mimmi alkoi heräillä sen verran, että pystyi syömään. Keskiviikkona klo 11 oli lääkäriaika ja neljän-viiden aikaan Mimmi hoiperteli jo kohti keittiötä. Juominen oli haastavaa vielä torstaiaamunakin, veden pinta oli hiukan hukkapiilossa. Nukutuksesta heräilevä kissa on niin suojeltavan piinaavaa katsottavaa, että ihan sydämessä riipii. (Miltähän se tuntuisi, jos kyseessä olisi oma lapsi, voin vain kuvitella) 

Painoa 4,6kg. Seuraava käynti tarpeen mukaan, varsinainen rokotusaika on vasta parin vuoden päästä. Veikkaisin, että seuraavalla kerralla Mimmiä on jo mahdoton saada kantokoppaan, kun aina käy näin kurjasti kun lähdetään johonkin. Nytkin yritettiin jo viime metreillä paeta kopasta jo kotona. :(
"Oliksiinä kaikki jo!!"
P.s. Selvisi sekin, mistä tietää, että Mimmi ei ole ihan teräskunnossa. Yleensä kun sanomme "tuukko sykkyyn", Mimmi kurisee ja kipittää karkuun. Pehva hellänä samassa tilanteessa Mimmi kiepsahtikin vain katolleen ja odotteli rapsutuksia. <3

25 kommenttia:

  1. Pienet suut on söpöjä, ei Juju siitä varmaan tykkää huonoa :D Mutta mikä tuo anaalirauhasjuttu on; miksei tyhjene itsekseen, mistä sen tietää, mitä se vaikuttaa?? - Emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (Jos joku päätyy blogiin googlen kautta, niin tähdennän vielä että en ole asiantuntija, en eläinlääkäri, joten kerron vain omista kokemuksista. Suosittelen ottamaan yhteyttä eläinlääkäriin, jos kissan terveys askarruttaa.)

      Nämäkin tiedot olen googlaillut erinäisiltä sivustoilta ja keskustelupalstoilta.
      Anaalirauhashomma on kai yleisempää koirilla kuin kissoilla, mutta saattaa tuo olla kissoilla yleisempää kuin voisi kuvitella. Sitäpä en tiedä, miksi eivät tyhjene itsekseen. Ekana tulee mieleen ruokavalio ja stressi, jotka voi vaikuttaa kakkaamiskäytökseen.. Kakan mukanahan rauhasneste yleensä poistuu, tai kun kissa esim. säikähtää kovasti. Lisäsin meille nyt kolmannen hiekkalaatikon eri paikkaan kuin missä toiset ovat, jos silläkin olisi jotain vaikutusta "asioimiseen".

      Mimmihän siis kuopii kakkansa alimpaan maanrakoon, hiekan lisäksi kuovitaan seinät ja lämminvesivaraajat ja vessanalusmatot. Joskus oon ollut katsomassa toimitusta ja aiemmin Mimmi saattoi ihan ähistä kakatessaan eli kovalla on oltu. Nyttemmin ähinää ei sentään enää kuulu, kun massa on hieman lisääntynyt raksuvaihdoksen ansiosta. Siinä vaiheessa, kun pepareiän ympärille kertyy mustat pisteet (klo 3 ja 9 kohdille meillä), tiedän että rauhasiin on alkanut kertyä jotain. Käytöksestä ongelmaa ei muuten huomaa, kissahan ei kerro olevansa kipeä. Jossain vaiheessa musta vaan alkaa tuntua, että jotain on pielessä ja sitten mennäänkin jo lääkäriin, parempi mennä turhaan kuin ei ollenkaan.
      Rauhasethan voi tosi täysinä ilmeisesti purkautua elimistön sisällekin ja silloin ollaan pahemmassa pulassa. Jossain päin Suomea ilmeisesti myös kissoilta (niinkuin koiriltakin) poistetaan jatkuvasti tukkeutuvat anaalirauhaset.
      Googlesta löytyy aiheesta lisää tietoa, vaikkakin tieto lisää tuskaa tässäkin tapauksessa..

      Poista
  2. Voi Mimmiä <3 Hienojen tyttökissojen elämä blogikissana on kyllä aikamoista, kaikenmaailman intiimijutut jaetaan tota noin vaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanopa muuta, aika törkeetä kertoo ihan kaikki! -Mimmi

      Poista
  3. Kaiken ne ihmiset kertookin meidän intiimijutuista tänne! - Lilli

    Ei se pieni suu haittaa Mimmi ollenkaan, ei kaikilla tarvitse olla monsterisuuta :D - emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei haittaa ei, kyllä suuhun ruoka mahtuu. :) -Mimmi

      Poista
  4. Mimmi, onneksi sun reissu on jo historiaa. Ja muuten se hampaiden pesu on aika hauska leikki :)
    - Rokkimimmit -
    Tassulinnan kanssa kyselen samaa tuosta anaalirauhasjutusta...
    - palvelija -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tassulinnalle vastailin pitemmästi anaalirauhasista.
      Voi kun mekin saataisiin pesusta leikki aikaan! :)

      Poista
  5. Onneksi meni reissu hyvin! Outoja löydöksiä kyllä, pieni suu ja pienet hampaat? Jonkinlainen kehityshäiriö? No, hyvä ettei siitä ole ollut haittaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä kehityshäiriöistä, vai olisiko joku leukalukko. Onneksi ei ole ollut suurempaa haittaa. :) En ole vielä uskaltautunut hammasjuttuja googlailemaan, siitä kun ei yleensä seuraa mitään hyvää.. :p

      Poista
  6. Blogikissan elämä ei ole helppoa: oman tarinansa, myös ne intiimeimmät jutut, joutuu tai saa jakaa lukijoiden kanssa :)

    Pieni suu on kiva juttu, kunhan ei haittaa ruokailua ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Palvelija huomasi blogeilussa positiivisenkin jutun: pystyi helposti tarkistamaan haukotuskuvista, onko suu tosiaan aina ollut noin vähän aukeava. :)
      Pieneenkin suuhun mahtuu paljon pieniä suupaloja :)

      Poista
  7. Voi Mimmi-pientä! <3 Juju ei herrasmiehenä lukenut postausta mutta katsoi kuvat sen näköisenä, että haluaisi kiepauttaa pitkän karvaisen tassunsa Mimmi-neidon ympärille ja kertoa, miten suloinen suppusuu neidolla onkaan. Saattaisi siinä pieni lohdutuspusukin kuonon päälle läpsähtää.

    Nuppukin lähettää isot tsempit! Sekin on saanut tuta, millaista on olla blogitypykkä, jonka intiimiasiat levitellään kaikelle kansalle. Ja koskaan kun ei voi tietää, vaikka poikakamu lukisi ne! :-o (Onneksi Ruffekin on herrasmies!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suppusuusta taisi tulla Mimmiulle uusi lempinimi ^.^ Mimmi ottaa lohdutukset kiitollisena vastaan, Jujun lämmin karvainen ja pehmoinen kainalo olisi nyt juuri se mitä tarvitaan. <3 Rufus on tosiaan herrasmies (ja komeakin vielä), Nuppu on löytänyt mahtavan poikkiksen! :))

      Poista
    2. Näppärän näköinen tyttö sinäkin Mimmi ♥ -Rufus (älä Nuppu suutu) kehuun pitää aina vastata koska herrasmies!

      Poista
    3. <3 Eihän Nuppu voi suuttua, kun tietää, että Rufus on hänen ikioma herrasmiehensä <3 ^.^

      Poista
  8. Voi Mimmi miten sua onkaan nyt häväisty lääkärissä ja blogissa tommosilla peppujutuilla! Onneksi nyt on peppu taas kunnossa, kaverin koiralla blogissakin nähty mopsi bella päästää anaalit aina jollekkin tyynylle.. Joten ne pitää kuulemma tyhjentää joka viikko itse suihkussa :D Ettei tule hajuhaittoja tekstiileihin..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mekin saatiin nyt ohjeistus tuohon tyhjentämiseen kotona, toivottavasti ei kuitenkaan ihan heti sitä tarvitsisi ruveta tekemään. :p Bella-mopsi taitaa olla tottunut tuohon käsittelyyn, kun noin usein tyhjätään. :)

      Poista
  9. Voi ällö, ihmiset ei yhtään ajattele meidän hienojen neitien kannalta näitä blogijuttuja. Ei ne omistakaan jutuistaa näin vaan kirjoittelisi kaikkien luettavaksi, nih!
    Mutta hyvä kun teillä on nyt kaikki kunnossa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei varmaan kirjoittelisi! Ois nyt hetken ajatellu ennenku julkasee mun pehvajuttuja... -Mimmi

      Poista
  10. Voi pikkuista, suuta on revitty auki, ja takapäätä puristeltu. Ei ole helppoa kissan elämä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli kyllä maailmankaikkeuden kurjin ulkomaanreissu! Onneks mut humautettiin, eihän tota muuten olis kestäny. -Mimmi

      Poista
    2. Eiku hetkinen, kyllä se edellinen humautus oli vielä pahempi ku joutu sitä tötteröö ja kalsarinvartta pitää pari viikkoa nukkumisen jälkeen niin ettei saanut ees pestyä itteensä kunnolla. -Mimmi

      Poista
  11. Ei ole ollut taas pienellä kissalla helppoa :) Toivottavasti teidan peppuongelmiin löytyy hyvä ratkaisu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin mekin toivotaan.. Mimmi on kroppahuollon jälkeen ollut taas entistä eloisampi. :)

      Poista