torstai 20. syyskuuta 2018

Palvelijan näkemys

Tavoitteellista toimintaa 

Trio MiuMau ja Herra Nilsson -blogin Taru kirjoitti aikaa sitten postauksen siitä, kuinka heidän blogijuttunsa saavat alkunsa. Kovin tavoitteellista toimintaa siellä teillä, hattua nostamme! Postaus jäi muhimaan jonnekin alitajuntaani ja pompsahti nyt esiin. Oma tavoitteellinen toimintani koski tällä kertaa ensisijaisesti kameran ja kissojen aktivointia. Sivutuotteena syntyi monta postausta ja vielä jäi jämäkuvia varastoonkin pahan päivän varalle.
A: "Oonko määki joskus se mussukka??"
Meidän kaikki (ainakin lähes kaikki) blogijuttumme saavat alkunsa valokuvista. Vasta otettuja kuvia katsellessa kehittelen tekstejä, mikä varmasti näkyy myös jutuissa, jotka eivät ole mitenkään hirveän harkittuja tai pitkään hiottuja. Sinne tänne saatan viljellä omaksi ilokseni joitain omaan elämääni liittyviä piilovihjeitä tai muita sanaleikkejä, jotka lukija tajuaa tai sitten ei.
M: " 'Pyysin Mimmiä apurikseni ja lupailin, että tiedossa olisi jotain kivaa. Mimmi oli tietysti heti valmiina mihin vain varsinkin, kun lupasin, että Alfredia ei huolita mukaan...' HAH, ja PAH!!"
Jotkut postausideat syntyvät ilman kuvia, mutta näiden postausten kirjoittamisen kanssa on jostain syystä ollut vähän motivaation puutetta. Keväästä asti suunnitteilla on ollut postauksia mm. kissojen kuluista ja Alfredin ulkoiluista, mutta edelleen ne ovat vain päässäni, eivät blogissa edes luonnoksina. Ehkä vielä jonain päivänä?
Etupää vai takapää, ei kai tuo niin tarkkaa ole?
Koska pääasiallisesti jutut kuitenkin syntyvät valokuvista, oli blogillamme tahaton kesäloma. Kuvia ei ollut enää varastossa, eikä uusia tehnyt mieli ottaa. Tämä vuosi on ollut tosi tahmea kameran käytön suhteen. Oman osuutensa vastahakoisuuteen tuo uusi alkuvuodesta ostettu läppärini, jonka valokuvavalikoiman ja näytön kanssa en vieläkään ole sinut. Lisäksi kamera tarkentaa nykyisin ihan mihin sattuu ja näihin kun yhdistää oman saamattomuuteni, on "blogikriisi" valmis...
Tämän alustuksen myötä tavoitteelliselle toiminnalle oli todellinen tarve. Kuvia on pakko saada myös, jotta Mimmi ja Alfred -blogi pyörii jatkossakin!
Kakkosmussukka! <3
Kaikki lähti siitä, kun muistin meillä olevan mustan kankaanpalan. Kangas odottelee, että joku köh päällystäisi sillä kissoihin millään tavalla liittymättömän lastulevypalan, mutta sitä aktivoitumisihmettä odotellessa päätin hyödyntää kankaan myös kissojen kanssa. Tavoitteena oli saada hyvälaatuisia "studiokuvia", joissa tausta olisi kerrankin siistin yksivärinen ja kissat poseeraisivat nätisti pönöttäen. Kangas auttoi motivoimaan myös itseäni käyttämään kameraa, joka on tosiaan pölyyntynyt pöydällä ihan liian pitkään.
M: "Kiitos päivästä, olen valmis."
Mikään ei kissojen kanssa tietenkään suju niinkuin suunnittelee, mutta tämän paremmin ei olisi voinut loppujen lopuksi mennäkään. Sainhan läjän uusia kuvia, aktivoitua kissat ihan kunnolla useampana päivänä sekä motivoitua itseni taas kameran ja blogin ääreen. Kissat olivat ihailtavan innokkaasti mukana estradilla, eikä ainakaan heitä voi syyttää epäonnistuneista kuvista. Se "täydellinen" kuva jäi vielä saamatta, eli kangas ei edelleenkään pääse loppusijoituspaikkaansa. Velourkangas on sopivaa taustamateriaalia - silittämättä siisti. Pitänee hommata tuota myös jouluväreissä. Ehkä pitäisi hommata myös lisää irtosalamia. ;)
A: "Ai et muka kerenny vielä ottaa kuvaa, oisit nopeempi!"

16 kommenttia:

  1. Heh, meilläkin eräs ihminen joskus ripusti kankaan ja houkutteli kissoja kankaalle kuvattavaksi, mutta yhtään kissaa ei tullut, ja kangaskin meni takaisin kaappiin odottelemaan seuraavaa lakanoiden vaihtoa. :D Teillä meni selkeästi paremmin tuo kissojen houkuttelu ja kuvat on ihania.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli jopa vähän hämmentävää, miten hyvin kissat oli tällä kertaa mukana. Ehkä niillä oli ollut ikävä salamanräiskettä. Mutta höh, kun Pena ja Punkku ei innostuneet lakanaleikistä. Ehkä vielä joku kerta :)

      Poista
  2. Minulla on ollut blogin kuvien kanssa just samanlaista kriisiä. En ole jaksanut kaivaa kameraa esille, kuvien ottaminen ei inspaa ja siksi julkaisematta on jäänyt monia kivoja postauksia. Ehkä tästä motivoituisi ja saisi juttuja ulos :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritähän säkin keksiä jotain motivaattoria itsellesi, koska Mörköä ja Mymmeliä, fiksuja kissoja, on kiva seurata. :) Toivottavasti onnistutaan molemmat selättämään kameraähky!

      Poista
  3. Kaunista, kaunista! Mulla taas kuvia kyllä tulee, mutta pitäisi ehtiä kirjoittaa myös kissojen mulle telepaattisesti siirtämät tarinat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukahan keksisi älymasiinan, joka siirtäisi ajatukset suoraan koneelle. Ei tarvitsisi kissojen käyttää telepaattoreita tai kirjureita. ;)

      Poista
  4. Hyvät kuvat on hyvästä, mutta kyllä ilmankin voi postauksia tehdä! Tietysti itse sitä aina huomaa, että miten kuvat voisivat olla vielä parempia (tausta rajaus tärähti liikahti liian pimeä liian valoisa aargh), mutta harvoin lukijat sitä tajuavat miettiä. Ainakaan toivottavasti eivät mieti. :D

    Taustakangas on kyllä hyvä! Mihin se näissä kuvissa on oikein ripustettu? Ja miten kuvauksen kohteet saa pysymään kankaan kuvauspuolella eikä siellä takapuolella? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla ongelmana on se, ettei ollut tullut otettua ainuttakaan kuvaa, ei siis edes niitä tärähtäneitä.. Mutta ehkä tämä tästä!

      Kangas on 3m pitkä, joten se on aseteltu työpöydän päälle ja siitä lattialle ilman mitään painoja. Arvaa oltiinko meilläkin kankaan takapuolella yli puolet ajasta. :D Tarpeeksi kauan kun odotti, niin kyllä sieltä sitten esiin tultiin jahtaamaan alieneita. ;)

      Poista
  5. Teillä on aina niin ihania ja hauskoja postauksia, että paree vain pitää ”Mimmi & Alfred” pyörimässä! :))) Meihin Hupsuihin uppoaa teidän huumori, ja brittimuruista ei saakaan muunlaisia kuin hienoja kuvia! Mutta tiedän silti tuon kriisiytymistunteen. Mä useimmiten keksin ensin postauksen aiheen - ja päähän syttyy kamalan selkeitä ideoita kuvista, jollaiset siihen sopisivat. Sitten yritän hulluna toteuttaa visioitani, eivätkä ne useimmiten toteudu. Onneksi sitten saattaa vahingossa syntyä jotain muuta hupaisaa. :-D Siksi varmaan kannattaa vain heilutella sitä kameraa, vaikka ei aina olisi fiilistäkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitän myötäelämisestä <3 Onneksi kissat hoitavat useimmiten sitten tuon huumoripuolen kuvauksissa ja antavat ihmisille uusia visioita tarinan kulkuun. Nuppu ja Juju hoitavat pestinsä oikein mallikkaasti! Pitänee pitää (kameran) akut latautuneena ja mieli virkeänä, tiedä mitä kissat seuraavaksi keksivät. :))

      Poista
  6. Mekin tykätään paljon teidän jutuista ja kuvista myös! Hyvä idea tuo kangasjuttu, varsinkin Alfredin turkin sävy tulee tuota mustaa taustaa vasten kivasti esiin. Pitääpä kokeilla joskus itsekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alfredille sopi tuo musta tausta hyvin, Mimmistä taas oli hankala saada värejä esiin/kohdilleen.. Kannattaa kokeilla kangasjuttuja, kaikilla osapuolilla oli hauskaa kuvauksissa. :)

      Poista
  7. Jukrat, me oltiin teille inspiraatioina - vähänkö mageeta !! ♥

    Kuvat on loistavia, musta tausta toimii tosi hyvin ja malleistahan ei tarvi edes aloittaa. Ammattilaisia ja upeita, kuten aina. Ja vähänkö on nyt kiva odotella niitä juttuja , jotka tästä sessioista syntyy :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos inspiraation lähteelle! <3 Ne tämän session kuvat tuli suurimmaksi osaksi jo noissa kahdessa tätä edeltävässä postauksessa, ei siis ollut pitkä odotus. ;)

      Poista
  8. Oih, joutuuko tässä menemään kangaskauppaan, niin saisi kerrankin tytöistä kuvia kivaa taustaa vastaan...? Kiitos kivasta ideasta ♥
    Tuosta saa tosi hauskan leikin - poseeraa kankaan päällä ☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää oli vallan käyttökelpoinen idea, että saa ihmisten rojut piiloon kuvista. Ainakin periaatteessa. Kankaan olis vaan pitänyt olla tuotakin isompi, kun meinas reunat tulla vastaan liian nopeesti. :D
      Leikkinä tää oli ihan huippu, kameran kanssa ja ilman. ^.^

      Poista

Kurrrnau! - Kiitos kommentista! ^.^