sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Viherkäpälät

Tällä kertaa höpsähtänyt on palvelija itse. Jostain syystä keväisin tekee mieli vihertää, vaikka tiedän, että viherpeukalo ei valitettavasti periytynyt tähän osoitteeseen. Vuosi sitten ostetuista kolmesta "helposta" huonekasvista jäljelle on jäänyt riutuva muorinkukka, joka sai tänä vuonna muutaman uuden kaverin. Jospa näistä taas joku selviytyisi hengissä "vaativissa olosuhteissa"...
A: "Jahas, piileoita ja mehiruusuke. Mitäs sä nyt taas oikein yrität, etkö muista miten viimeks kävi?"
"Osaaksää edes hoitaa näitä? Tapat nää kuitenki, aika vaativia lajeja oot valinnu."
 "Nuuhhh.. Tuoksuu tuoreelta. Vielä."
"Kai sulle on sanottu, että näitä pitää kastella? Tää pilea peperomioides on nimittäin jo kuiva."
"Musta vähän tuntuu, että tuut tuputtaan tuolle ruusukkeelle liikaa vettä. Sillä ei oo niin jano."
"No, onnea nyt vaan. Sitä ainaki nuo kasvit tarvii."

Kissojen mielestä parasta tässä höpsähtämisessä on varmastikin yläkertaan ilmestynyt ikkunalauta. Siihen jäi juuri yhden kissan mentävä kolo, josta voi vakoilla pihan tapahtumia ihan uudesta näkövinkkelistä. Naapurin puolen puissa on kesäisin vipeltänyt oravapariskunta, joskohan kissat näkisivät nyt näistä edes vilauksen. :) Yhden kissan mentävä kolo siksi, koska palvelijoiden remontti- ja ruuvaustaidoista(kaan) ei ole täyttä varmuutta ja totesin, että kaipa lauta ainakin yhden kissan painon kestää. :D 
"Tää saint pauliahan on pysyny elossa jo pari viikkoa, historiallista! Hienoa!" -Alfred, kasvitietäjä
Lauta onkin ollut jo kovassa käytössä. Harmittavasti myös laudalla olevat kasvit ovat olleet kiinnostuksen kohteena. Kumma juttu, miten sama kasvi (punaisessa ruukussa) keittiön pöydällä ei kiinnostanut yhtään, nyt laudalla ollessaan molemmat sitä käpälöivät. No, ainakaan omien tutkimusteni mukaan nämä eivät ole hengenvaarallisia lajeja kissoille, vaikka vähän maistaisivatkin. Saa mieluusti korjata, mikäli olen väärässä, googlesta kun löytyi toisiaan kumoavia sivuja pilvin pimein..

27 kommenttia:

  1. Kamalan suoraa puhetta Alfredilta - sanat voisivat olla suoraan mulle osoitettuja noita ruuvauskohtia myöten. :-D Tosin sä sentään olet saanut jonkin kasvin riutumaan hengissä vuoden (1 v!!!!) ajan. Mä nostan täältä pitsistä mangohattua kunnianosoitukseksi. :-D Voitaisiin melkein laittaa kisa, kumpi onnistuu nuukauttamaan samaan aikaan hankitut viherelementit nopeammin. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kisahaaste vastaanotettu! Tää on kyllä vähän epäreilua, kun sulla on se kodinonni, jonka mä saisin kuollutettua parissa päivässä... :D Parhaiten mun hoteissa on viihtynyt kultaköynnös, joka eleli jaksottain unohdettuna jopa reilut 7vuotta! :) Alfred näsäviisastelee sitten meille molemmille, kun kasvit on nahistuneita. :D

      Poista
  2. Mie olen todennut jo aaaaikapäiviä sitten, etten enää edes yritä oikeiden kasvien kanssa... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä vielä jaksan hakata päätäni seinään :D Onpahan nyt sitten ainakin kissalauta ikkunalla, jos ei enää parin kuukauden päästä kasveja olekaan. ;)

      Poista
  3. Kukat on kivoja. Ainoastaan ikkunalaudalla niitä en kaipaa olemaan edessä. Muutoin kukat kasvakoon hellässä hoidossa. - Max puutarhuri ja kastelun valvoja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä mestarivakoojilla ainakin se tornin lauta on ihan selkeästi kissoille tarkoitettu, ei kasvit osaa vakoilla naapureita niin hyvin kuin te Pepsin kanssa. ^.^

      Poista
  4. Alfred laukoo kovia totuuksia :D Mutta onnea matkaan kasvien kanssa, toivottavasti edes joku pysyisi hengissä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alfredista on tullut kelepo pohojalaanen, kun on niin raadollisen rehellinen.. :D Yksi hengissäsäilyvä kasvi olisi tavoitteena. ;)

      Poista
  5. Hahahahaa, paljon onnea ja tsemppiä kasvien kanssa! :D

    Onko punaruukkuisen kasvihenkilön käpälöinti niin rajua, että ikkunalaudalle saattaa ilmestyä toisenkin kissan mentävä kolo? Tuukku kyllä näyttää niin isola ja painavalta, että luulis sen liikuttamisen olevan vaikeaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, sitä tarvitaan :D Jos ruukku tipahtaa, niin se on kyllä vahinko. :D Pääasiallisesti kissat vain härkkivät (!) itse kasvia, kun siinä on noita hauskoja kasvustoja.. :)

      Poista
  6. Tsemppiä vaan kaikkien kasvien kanssa. Meilläkin alkaa koti vihertää kevättä kohden. Voiisin melkein liittyä haasteeseen, kenen kasvit kuolee ensin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa, ei muutaku mukaan haasteeseen! :D "Voittaja" saa postata kuvan nahistuneesta kasvistaan johonkin, jos haluaa. Palkintoja tässä ei jaella, tai ehkä sittenkin sellainen Sandran mangomyssy... ;D

      Poista
  7. Meillä on luovutettu kasvien suhteen :D Miehellä on yrttejä tosin ja niitä hoidetaan rakkaudella. Kumma kyllä pääosin kissat antavat niiden olla rauhassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että yrtit saa vihertää rauhassa :) Olisi jotenkin voinut olettaa, että teillä nuo kasvatushommat olisi ihan mahdoton ajatus.. :D

      Poista
    2. Aikoinaan viherkasvit tosiaan oli kun hortonomioppilas Konsta harvensi kaikki sileäks :D Mies kasvatti chiliä myös joten ehkä niistä lehdistä ovat maistaneet ettei isännän kasvustoihin kannata koskea :D

      Poista
    3. Heh, ainakaan chiliin ei varmasti toista kertaa koskettu :D

      Poista
  8. Mulla on aina keväisin samat mieliteot :D Hirveästi tekee mieli laittaa sisälle kasveja. Puutarhablogien selaaminen vielä lisää tätä. Olen kylläkin luovuttanut sisäkasvien suhteen, joten haaveeksi ne jää. En saa niitä pysymään hengissä. Kissat, kuivuus, märkyys tai joku mysteerinen asia tappaa ne aina :D Ulkokasvit ja istutukset pysyvät hengissä jostain syystä, joten odottelen rauhassa, että pääsee ulos kuoputtamaan.

    Onnea kasvien kanssa, toivottavasti niistä osa edes pysyisi hengissä :) Ihan hyvät lähtökohdat, jos viime vuotisista on kuitenkin yksi jäljellä, sanoisinko. Sehän on jo loisto saavutus :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mää taas en noista ulkokasveista niin välitä, kun oon tällainen "sisäilijä". Ja ulkona on ampiaisia ja muita öttiäisiä! :D Hienoa, että teillä ulkokukkaset viihtyy sisäkasveja paremmin. ^.^
      Yksi vanhoista kasveista on jäljellä, vaan vointinsa voisi olla paljon parempikin.. Alfred ei kertonut ajoissa, että siitä olisi pitänyt ottaa jotain pistokkaita ja nyt on liian myöhäistä, kun loputkin lehdet varisevat itsekseen. :D

      Poista
  9. Voi Alfred, anna nyt ihmisen yrittää! :D Meillä on ihan sama ongelma kasvien kanssa. Välillä tulee innostus, mutta esim. viimekeväiset tomaatitkin taisivat olla hurjat pari kuukautta ennen kurjaa kuivumiskuolemaa. Ja sekään ei tietysti auta, että kissat tykkäävät tehdä koloja hampaillaan lehtiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissat tuo mukavasti lisää haastetta tähän viherharrastukseen. :D Mää tiedän itsestäni jo nyt sen verran, että unohdan kastella kasveja alkuinnostuksen jälkeen. Ainakin yksi väärä kasvivalinta tuli tehtyä, kun sitä joutuu näemmä kastelemaan melkeinpä joka päivä.. :O :D

      Poista
  10. Kivoja kasveja, mekin hommattiin ystävänpäivänä ihka eka kasvi nimittäin pieni sutipuu, joka on vehreä ja kasvaa eikä ole edes kuollut eikä kissatkaan ole sitä syönyt! Ihan ihmeissäni olen, miten se ei ole jo kuukahtanut. Haluaisin uusia kasveja, mutta olen kasvatellut Ruffelle vaan ruohoa lisäksi keittiötä vihreyttämään. Joku muu olisi kyllä myös kiva. Nää kasvispostaukset on kivoja niin saa vinkkiä mitkä on kissoille suotavia kasveja. Pitää varmaan joku muu myös ostaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti ihan tutustua, että minkänäköinen on sutipuu. Hauskalta näyttää! :) Määki oon vähän ihmeissäni, ettei tämän enempää ole kasvit kiinnostaneet kissoja, mutta hyvä näin, ja kaikki on vieläkin hengissä meilläkin. ^.^ Noita muorinkukkia löytyy vaikka minkänäköisiä, niiden ainakin pitäisi olla kissoille turvallisia. Pitääkin itekin laittaa vielä pääsiäiskissanruohot itämään! :D

      Poista
  11. Kauheesti tekis kasveja mieli, mutta kun Punkkukin tykkää niistä ihan kamalasti...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä Punkkukin joskus rauhoittuu sen verran, että pystyy kasveja hankkimaan.. Meillä on laiskistuttu sen verran, että tohdein nuo hommata. :D

      Poista
  12. Meiltäkin löytyy vain yksi 10v vanha kultaköynös joka on niin korkealla ettei kissat siihen yletä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kultaköynnös on kivan helppohoitoinen. Meillä se alkoi lähestyä uhkaavasti "kissaulottuvuutta" juuri ennen kupsahtamistaan. Kasvin myrkyllisyys vähän jarrutteli mun elvytyshaluja/-yrityksiä, kissojen turvallisuus on kuitenkin tärkeämpää kuin kasvit. :)

      Poista
    2. Näin juuri, turvallisuus ennen kaikkea, mekään ei lisää sisäkasveja himoita=)

      Poista