lauantai 26. marraskuuta 2016

Kieku ja Kaiku

Kieku (vasemmalla) löysi hienon pahvin sillä aikaa kun palvelija keitti kahvin.
Siinähän olikin hieno kolo, johon voi tunkea kylmät tassupolot, keksi Kieku.
Kaiku löysi pahvin. Saman, jossa Kieku hetkeä aiemmin uinahti. Toinen samanmoinen pahvi vieressä lojuisi, mutta kun Kieku toisen valitsi...

Kieku ulos tuijottaa, lunta taivas valkoisenaan. Kaiku liittyy seuraan.
Lunta mitä lunta, tuleeko nyt valoisaa? -"En tiedä mutta sulla on tossa vähän moskaa."

Kieku hymyilee kaiteiden väleistä. "Jos hyppään kaivoon, hyppääkö Kaiku perässä?"
Kaiku ottaa varman päälle, lattialle on liian pitkä matka tälle säälle.

Mutta mihin jäi Kaiku, kun olisi aika joulukuvausten????
"Ollos hiljaa, mä oon nyt zen."

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Tyhjäkäynnillä

Kukkuu. Täällä ollaan. Aika vaisu viikko on ollut, pelkkää pärskimistä ja niistämistä, sohvalla röhnöttämistä ja uinumista. Ja töitä, tietenkin.
Koska riehumisleikit on olleet nuhan takia vähän jäissä, on pitänyt kehitellä pikkumajoja. Juoksu- ja hengästymishommissa kissoja on auttanut laservalo, jota palvelija on sohvalta käsin heilutellut.. Normaaleihin ralleihin ei palvelijaa ole tarvittu. Hoitavat sen ihan kaksin, onneksi. :)
"Äkkiä pois ennenku Mimmi hyökkää..."
"Siis mikä tää on"
Olen myös yrittänyt huijata kissoja leikkimään surisevilla leppiksillä, jotka kirmaavat patterin ansiosta lattialla ympyrää. Ei mene läpi, ei kiinnosta. Ihan ensimmäisellä kerralla oli jännää, sen jälkeen ei. Mimmi ja Alfred ovat tietenkin liian fiksuja leikkimään moisilla muoviotuksilla.. ;)
Tavallinen laatikko on ollut tavallista parempi, kun sen käänsi kyljelleen. Mimmin laatikko!

Eilen tuli sentään käytyä paikallisilla joulumessuilla, ilman kissasukkia en voinut poistua sieltä! ^.^
Mimmi ja Alfred saivat tällä viikolla joulukalenterin, ennen meillä ei ole sellaista ollutkaan. Mulla on villi veikkaus, että se on Alfred, jonka suuhun ne herkut katoaa. Mimmi kun ei namusista niin perusta, vai yllättäisiköhän tuo tämän tätin tällä kertaa...

lauantai 12. marraskuuta 2016

Paketoinnin ilosta

"Päästiin tänään treenaamaan paketoimista, paketit lähtee kuulemma huomenna iseille. Kuvia on tosi paljon ni ei nyt löpistä sen enempää!"
 A: "Mikäs tää juttu olikaan?"
 "Hassu reuna.."
"Voin vähän auttaa, ettet tarvii niitä saksia."
"Tästä kohtaako? Noin. Paperi repästy."
 M: "Homma hallussa?"
 A: "Homma nähtävästi hallussa."
"Uuuu, TEIPPIÄ!!"
 "Magic-teippiä, mumss, rousk... Noin. Rei´itetty."
 "Jahah, eka paketti onki jo valmis. Vuoronvaihto!"
 M: "Nääin, paperirulla tipautettu!"
"Kivan silee paperi."
 "Ja nuinn. Lahjapaperi karvotettu."
A: "Joko kohta mun vuoro?!"
 "Viiminen silaus."
 A: "Noin. Rusetti pureskeltu."


"Kiva ku saatiin olla taas apuna! ^.^
Hyvää huomista isänpäivää kaikille isille ja papoille, eniten tietysti palvelijoitten isille! Ja myös meijän isille: Jäppiselle (A.) ja Kanelille (M.) <3"

-Mimmi & Alfred 

lauantai 5. marraskuuta 2016

Viikon tärkeimmät

"Tässä taloudessa on palvelun taso selkeästi laskusuunnassa. Jo viikon ajan ollaan saatu aamupalaa vasta kymmenen kieppeillä! Palvelija höpisee jostain talviaikaan siirtymisestä ja että me nyt liioitellaan.. Ollaan sitte jouduttu syömään raksuja niinku etukäteisaamupalaks, että jaksetaan ootella oikeeta ruokaa.
Pöyristyttävää.
Sitte. Meijän raapimatolppa kipattiin nurin! Tuossa se nyt on monta päivää pönöttäny olkkarin matolla. Haettiin meille uusi samanlainen samalle paikalle, missä tuoki oli. Ollaan kuulemma ilmaistu, että sohva on kivempi raapimispaikka kuin vanha tolppa. No tottahan se on, sohvassa on jo säikeet hyvällä mallilla! Kieltämättä vanha tolppa on nyt kuitenki ihan hauska leikkipaikka, ainakin Mimmin mielestä. Kuvassa näkyy myös se kukkapaperi, jonka Alfred sai synttärilahjaks. Ihanan rapiseva!
Ehkä tää on ihan jees ^.^
Sitte. Pitkästä aikaa meille tilattiin uusi laatikko. Mimmi oli kärkkymässä sitä, mutta Alfred ehti varata paikan ensin. Noi tilpehöörit palvelija otti kyllä itelleen, karmeen hajusia olivatki. Alfred halus vielä väkisin haistella kaikki ne sälät erikseen.
"Onkse mun takana."
Laatikko ollaan saatu toistaseks pitää, mikä on kumma, koska yleensä kaikki kiva viedään aina heti pois. Niinku yks imurilaatikko ja sen sisuslootat, mitkä vietiin heti viikon (kuukauden) jälkeen hävitykseen. Uutta imuria ei onneks oo näkyny.
Mitäs naurat?!
On muuten passeli vihreä laatikko! Se on vähän niinku kissojen sohva. Siinä on tassunojat ja selkätukiki! Ja kaikkein parasta on, että se on just sopivan kokoinen röhnöttämiseen.
Tämmönenki laatikko meillä nyt majailee. Se on vähän tylsä. Tavallinen. Mutta ei sitä saa pois viedä, koska tavallisiaki pitää olla.
räpsräps, se sanoo.
Pahinta tässä viikossa oli pakkasen ja kylmyyden lisäks se, että palvelija kaivo eilen salamin taas kaapista! Nyt rupee kuulemma rätiseen. Saapa nähä, ollaanko paikalla ku rätisee. Kamera onki pysyny piilossa melkein koko viimisen kuukauden. Tänään se tuli esiin, mutta siitä oli akku tyhjänä ni ehti aurinko mennä jo piiloon ennenku se oli latautunnu. Me oltiin ihan että 'voi höh'. ;)

Ai niin, hyvää pyhäinpäivää!"
 
-Mimmi & Alfred