lauantai 21. marraskuuta 2015

Talviunille vaan..

Tällä viikolla olen ollut täystyöllistetty kissanpitelijä. Alfred on halunnut tulla ihan joka ilta syliin nukkumaan, parhaimpina iltoina oonkin maannut sohvalla puolitoista tuntia kissa sylissä. En vain raaski nostaa Alfredia pois sylistä, kun kerran toinen siinä haluaa nukkua! Kameraa ei tietenkään ole ikinä ollut käden ulottuvilla, että olisin nämä hetket saanut ikuistettua.. Läheisyyshetket on niitä parhaimpia hetkiä kissojen kanssa, Mimmi vain haluaa hellyyshetkensä muualta kuin sylistä käsin.
Nenu <3
Asennot Alfredilla ovat olleet brittimäisen veikeitä: selällään makuuta ketarat kohti taivasta ja pää retkottaa mun kainalossa, välillä ollaan kyljellään ja sitten valutaan pikkuhiljaa mahan päältä kainaloa kohti. Jos asento uhkaa repsahtaa ihan tyystin, pitää nousta istumaan ja maukaista muutaman kerran silmät kiinni, leipoa mun mahaa ja pötkähtää taas uudelleen.

Palvelija ei halunnut naamaansa kuvaan :P
Tähän tyyliin. Näissä kuvissa ollaan jo tipahdettu kyytistä, mutta uni on niin sikeää, ettei jaksa enää kavuta takaisin mahan päälle. Loppuviikosta asennot on näistä hurjistuneet, nyt retkotetaan oikeasti ihan reteesti ja oletetaan, että mami kyllä pitää kiinni niin, ettei ihan tyystin putoa.
Lämmin paikka mamin kainalossa
On täällä muutenkin vietetty jonkunnäköistä syyspimeysväsymysviikkoa, tapahtui jotain ennenkuulumatonta! Mimmi ja Alfred ihan lähekkäin, ilman nahistelua! Tokihan Mimmi välillä nuolee Alfredia muutenkin, mutta muutoin eivät kovin lähekkäin vietä aikaa muuten kuin painiessaan. Tai mistä minä tiedän, mitä täällä öiseen aikaan tapahtuu..

Mussukat mahtuivat päivänä muutamana samaan pallorataan nukkumaan, vierekkäin! Pakkohan hetki oli saada tallennettua, vaikka siitä ehkä hitusen verran häiriinnyttiinkin. Kuvanoton jälkeen silmät painuivat taas kiinni. Hihkuin tapahtumaa seuraavaan iltaan, jolloin kissat yllättivät jälleen!

Eilen illalla oltiin jo ihan best friend -tasolla, kylki kyljessä! Taitaa olla tuvassa liian kylmä, kun näin hakevat lämpöä toisistaan. Tai sitten kissat ovat olleetkin parempia ystävyksiä kuin palvelijalle on haluttu paljastaa... :)

12 kommenttia:

  1. Ei oo kyllä mitään parempaa maaimassa kuin syliin kiipeävä kissa. :)
    Ihanasti he siinä vierekkäin palloradassa toisiaan lämmittävät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sylikissa on kyllä parasta!
      Ihan melkein herkistyy, kun näkee, etteivät nuo toisiaan ihan vihaa kuitenkaan. <3

      Poista
  2. Sylikisa on parasta ja lämmittää mukavasti näin syksyllä.
    Olga on myös viime aikoina viihtynyt sylissä ja sitä ei ole tapahtunut pentuajan jälkeen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Olga, kun tulee taas syliin! Mimmi on kans samanlainen, ei oo pentuajan jälkeen syliin tullu, mutta nyt käynyt taas pari kertaa miehen sylissä hurisemassa <3 Ehkä tuntuu vieläkin paremmalta, kun kissalta ei edes odota syliintuloa ja sitten se yllättää..

      Poista
  3. Sylikisuja ihania, ei vaan meillä oo.. Mut hyvä että teilläkin pidetään pallorataa unipaikkana siitä saatte peukun! Meidänkään pojat ei kauheasti ole vierekkäin kun Ruffe aina lähtee pois.. :( Mutta hyviä kaveruksia ovat silti onneksi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kuulla, etteivät kaikki kaveruksetkaan nuku ihan vierekkäin :)
      Mimmilläkin on sitten omat keinonsa antaa ja ottaa vastaan hellyyttä, vaikkei mun syliin haluakaan tulla <3

      Poista
  4. Voi kun meilläkin nähtäisiin tuollaista vierekkäin oloa. Meillä vaan nahistellaan. No, onneksi välillä leikitään suht sopuisasti. Harmittaa silti, otin kaverin tytölle, jotta olisi seuraa. No kai se lasketaan seuraksi kun höykyttää 'pikkuveljeä'. Lähes kaksi vuotta ovat jo olleet yhdessä, joten en enää usko, että välit paranevat.
    OH

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä kisut vielä yllättää sinut, kun vähiten sitä odotat! :) Meilläkään ei tosiaan aiemmin olla näin lähekkäin oltu.
      Mimmi ja Alfredkin nahistelee joka päivä. Alfredille ei taida vieläkään olla varmaa, kumpi on se pomo..

      Poista
  5. Ihana luttana-Alfred! <3 Eihän silloin voi mihinkään liikkua, kun oma kattimattinen löytää sylistä hyvän ja turvallisen nukkumapaikan! Meillä Jujusta on tullut tänä syksynä aikamoinen sylivauva, mikä on tietty ihan superihana juttu. :) Olivatpa suloisia nuo yhteisposeeraukset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi teilläkin on sylivauva, ihanaa!
      Yhteisposeeraukset on kyllä harvinaista herkkua :)

      Poista
  6. Talviunet tekis kyllä hyvää! Jos heräis siinä Huhtikuun tienoilla? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heräillä vois tosiaan siinä pääsiäisen aikoihin :D

      Poista